Joku pappismies kirjoitti facebookissaan, ettei hän ole enää yksinkertainen pappi. Olin kyllä vähän eri mieltä, vaikka hän tarkoittikin uuden lapsen tai lapsenlapsen saamista. No, kukin taplaa tyylillään, mutta hyvä on aina palauttaa mieliimme, että syntisäkkejä me olemme ja matoin ruokaan kuoltuamme, kuten uskonpuhdistajamme Mikael Agricola on yritänyt pitää meitä maan tasolla ja pudottaa suurista luuloistamme.
Eiköhän meidän olisi kuitenkin parasta pysytellä ihan vaan yksinkertaisuudessa, kuten vanhassa Siionin virressäkin pyydetään:
"On yksinkertaisuus sanoa helppo suullaan, vaan työläs yksinkertaiseksi tulla on.
Ei Aadam alentuis vanhoilta kukkuloiltaan syvähän yksinkertaisuuden laaksohon.
Sen lahjan harva kalliiksi arvaa, vaikka se kalliimp´ on kuin lahjat maailman.
Se taivaan taito on käsittää mahdoton, kun viisaaks uskotellaan omaa järkeään.
Jonk´ sitä mieli tekee, lapseks tulkoon hän!"
Ja vaikkapa näin varapuhemiehenä voisin hyvin yhtyä saman Siionin virren toiseenkin säkeistöön:
"Ol´ ennen toivoni ylemmä päästäkseni, aikaani liian lyhyeks vain pelkäsin.
Nyt tekee mieleni ain´ alentuakseni, viel´ yksinkertaisemmaksi tulla tahtoisin.
Sua janoo sydän. O Jeesus, pyydän näin köyhänä kuin olen sulta lepoa!
O yksinkertaisuus, salattu viisaus, kuin tyydyt,
jos sä Jeesuksen saat tuta niin kuin hän mun edestäni ristiinnaulittiin!"
Ja sain sitten korjauksenkin facebookin väärinymmärrykseeni eli lukihäiriööni: luin pappismiehen blogista automaattisesti: en enää ole yksinkertainen pappi... mutta siinä lukikin: "en enää ole yksinkertainen pappa." Yhden kirjaimen ero, pitää viimeinenkin kirjain lukea! Ja samassa persoonassa on sekä pappi että pappa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti