PS:n vaalohjelmaa

Kunta- ja aluevaalit ovat Suomen lähivaalit Koulutus, liikenne, maankäyttö, terveydenhuolto, kulttuuri, liikuntapalvelut, sosiaalitoimi ja lähes kaikki muukin monen kansalaisen jokapäiväiseen elämään liittyvä julkisen vallan toiminta on joko kunnan tai hyvinvointialueen vastuulla Siksi ei voi puhua vain yksistä kunta- tai aluevaaleista. Jokainen kunta on omansa, jokaisella hyvinvointialueella on omat vahvuutensa ja ongelmansa. Näitä yhdistää se, että nyt äänestetään suomalaisen elämän jokapäiväisestä sujumisesta. Siks nämä ovat Suomen lähivaalit Elämme monenlaisen epävarmuuden ja vaikeuksien aikaa, ja vastuullinen rohkea päätöksenteko on tärkeämpää kuin koskaan. Kotimainen työikäinen väestömme supistuu samalla, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Valmiiksi maailman kireimpiin kuuluvaa verotusta ei ole mahdollista nostaa, ja nollakorkoajan loputtua velaksi ei voi elää entiseen mallii Tämä pakottaa valtion ohella myös kunnat ja hyvinvointialueet järjestelemään toimintojaan uudelleen. On välttämätöntä keskittyä ydintehtävien laadukkaaseen tuottamiseen. Näiden tehtävien rahoitus ei ole turvattavissa muuten kuin karsimalla vähemmän tärkeää toimintaa. Samaan aikaan talouskasvua on vahvistettava edistämällä työnteon ja yrittämisen edellytyksiä ja parantamalla kannustimia, purkamalla turhaa sääntelyä ja investoimalla vahvuuksiin Sosiaali- ja terveysalan menot kasvavat vuonna 2025 yli kahdella miljardilla eurolla. Ja ne tulevat nousemaan lisää lähivuosina. On harhaanjohtavaa puhua leikkauksista, kun menot kasvavat jatkuvasti. On päivänselvää, että soten sisällä on tehtävä muutoksia, koska tätä menoa rahat eivät mitenkään riitä. Hyvinvointialueiden rahoitus on jo nyt lähes kolmannes koko valtionbudjetista. Koko veronmakALKUSANA KEVÄÄN LÄHIVAALEISSA PÄÄTETÄÄN SINUN ASIOISTASI sajien rahan käyttämisen järjestelmä on Suomen kaltaisessa maassa mietittävä tulevina vuosina uudelleen – rakenteita on saatava kevennettyä ja menoja vähennettyä, samaan aikaan aidon talouskasvun mahdollistamista parantaen Maahanmuutosta ei ole ratkaisuksi, sillä kilpailussa osaavista ja koulutetuista työperäisistä maahanmuuttajista Suomi ei ole vahvoilla. On erittäin tärkeää, että emme entisestään pahenna ongelmiamme sellaisella maahanmuutolla, joka kasvattaa syrjäytyneiden ja sosiaalitukiriippuvaisten määrää tai aiheuttaa muita ongelmia. On lisäksi pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan hengen vastaista luoda etninen luokkayhteiskunta ulkomaisen halpatyövoiman tuonnilla. Päinvastoin maahanmuuttopolitiikan kiristämistä pitää jatkaa, jotta kehitys vääjäämättömiin ongelmiin, joita Euroopassa saamme yllin kyllin todistaa, voitaisiin Suomessa vielä välttää Suomi tarvitsee siis tehokkaammin ja paremmin tekemistä aiempaa niukemmilla resursseilla Paremmalla politiikalla pystymme hyödyntämään uusia teknologioita, luomaan uudenlaisia toimintatapoja ja mahdollistamaan uusien yritysten synnyn Tämä luo uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia, joilla pystytään turvaamaan pohjoisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelut ja houkuttelemaan myös kipeästi kaivattuja investointeja Tarvitsemme toimivan, turvallisen ja rauhallisen peruskoulun, siistit kadut ja toimivan infrastruktuurin, nopeat viranomaispalvelut ja kaikkien suomalaisten saatavilla olevat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Tarvitsemme rajoja ja rotia, Suomen isänmaan suojaamisesta peruskouluun ja kaduillemme sekä veronmaksajan rahojen käyttöön Suomi tarvitsee perussuomalaista politiikkaa Tule mukaan! LÄHIVAALIT PERUSSUOMALAISTEN KUNTA- JA ALUEVAALIOHJELMA 2025 LÄHIVAALIT PERUSSUOMALAISTEN KUNTA- JA ALUEVAALIOHJELMA 2025 3 K unnat edustavat suomalaista perinnettä, historiaa ja paikallista osaamista. Useat kansalaisten päivittäispalvelut lastenhoidosta peruskouluun ovat kuntien järjestämi Kunnat huolehtivat myös siitä, että kriittinen infrastruktuuri lämmöstä veteen saavuttaa asukkaat Perus- ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu siirrettiin kunnilta alueille hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä. Kunnille näiden palveluiden järjestämisestä maksettavat valtionosuudet poistettiin Kunnille keskittyy aiempaa enemmän taloudellista valtaa, joka on käytettävä viisaasti. Parhaimmillaan tämä siirtymä vahvistaa kuntien kykyä parantaa elinkeinoelämän palveluita, mikä toisi yrityksiä, investointeja, työpaikkoja ja verotuloja. Mutta kunnat ovat Suomessa keskenään hyvin erilaisi Jatkossa kuntien kuluista yli puolet kohdistuu esi- ja perusopetukseen, varhaiskasvatukseen ja toisen asteen koulutukseen Vuoden 2025 alusta kunnille siirtyvät TE-palvelujen järjestäminen. Julkiset työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat kaikki saman järjestäjän vastuulla. Tavoitteena on, että tämä parantaisi palveluiden ja asiakkaiden tarpeiden kohtaamista, kun palvelut löytyvät saman katon alla. Sama järjestäjä pystyy esimerkiksi kouluttamalla reagoimaan ajoissa kuntaan tehtävien investointien vaatimiin tarpeisiin. Työllisyyden hoito edellyttää kuitenkin lisää tehokkuutta. Kukaan e hyödy byrokratian rattaissa pyörimisestä tai palveluista, jotka eivät johda työllistymiseen tai edes työmarkkina-aseman paranemiseen Kunnat ovat kasvatuksen, opetuksen ja elinkeinoelämän keskeisiä toimijoita. Kunnilla on kaavoittajana, luvittajana ja paikallisinfrastruktuurin ylläpitäjänä sekä usein myös omistajana suuri vastuu alueensa toimivuudesta Uudistuksista seuraa kunnille myös haasteita Palveluiden siirtämisen myötä tyhjäksi jää suuri kiinteistömassa, ja vuokratulojen menetys tuntuu kuntien kukkarossa. Suurin osa kiinteistöistä tultaneen tarpeettomina purkamaa Kunnat itse ovat toivoneet norminpurkutalkoita. Samat säännöt kaikille eivät ole enää tätä päivää, sillä kunnat ovat koostumukseltaan, kooltaan ja siKUNTAVAALK unta- ja aluevaalit ovat Suomen lähivaalit Koulutus, liikenne, maankäyttö, terveydenhuolto, kulttuuri, liikuntapalvelut, sosiaalitoimi ja lähes kaikki muukin monen kansalaisen jokapäiväiseen elämään liittyvä julkisen vallan toiminta on joko kunnan tai hyvinvointialueen vastuulla Siksi ei voi puhua vain yksistä kunta- tai aluevaaleista. Jokainen kunta on omansa, jokaisella hyvinvointialueella on omat vahvuutensa ja ongelmansa. Näitä yhdistää se, että nyt äänestetään suomalaisen elämän jokapäiväisestä sujumisesta. Siks nämä ovat Suomen lähivaalit Elämme monenlaisen epävarmuuden ja vaikeuksien aikaa, ja vastuullinen rohkea päätöksenteko on tärkeämpää kuin koskaan. Kotimainen työikäinen väestömme supistuu samalla, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Valmiiksi maailman kireimpiin kuuluvaa verotusta ei ole mahdollista nostaa, ja nollakorkoajan loputtua velaksi ei voi elää entiseen mallii Tämä pakottaa valtion ohella myös kunnat ja hyvinvointialueet järjestelemään toimintojaan uudelleen. On välttämätöntä keskittyä ydintehtävien laadukkaaseen tuottamiseen. Näiden tehtävien rahoitus ei ole turvattavissa muuten kuin karsimalla vähemmän tärkeää toimintaa. Samaan aikaan talouskasvua on vahvistettava edistämällä työnteon ja yrittämisen edellytyksiä ja parantamalla kannustimia, purkamalla turhaa sääntelyä ja investoimalla vahvuuksiin Sosiaali- ja terveysalan menot kasvavat vuonna 2025 yli kahdella miljardilla eurolla. Ja ne tulevat nousemaan lisää lähivuosina. On harhaanjohtavaa puhua leikkauksista, kun menot kasvavat jatkuvasti. On päivänselvää, että soten sisällä on tehtävä muutoksia, koska tätä menoa rahat eivät mitenkään riitä. Hyvinvointialueiden rahoitus on jo nyt lähes kolmannes koko valtionbudjetista. Koko veronmak KEVÄÄN LÄHIVAALEISSA PÄÄTETÄÄN SINUN ASIOISTASI sajien rahan käyttämisen järjestelmä on Suomen kaltaisessa maassa mietittävä tulevina vuosina uudelleen – rakenteita on saatava kevennettyä ja menoja vähennettyä, samaan aikaan aidon talouskasvun mahdollistamista parantaen Maahanmuutosta ei ole ratkaisuksi, sillä kilpailussa osaavista ja koulutetuista työperäisistä maahanmuuttajista Suomi ei ole vahvoilla. On erittäin tärkeää, että emme entisestään pahenna ongelmiamme sellaisella maahanmuutolla, joka kasvattaa syrjäytyneiden ja sosiaalitukiriippuvaisten määrää tai aiheuttaa muita ongelmia. On lisäksi pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan hengen vastaista luoda etninen luokkayhteiskunta ulkomaisen halpatyövoiman tuonnilla. Päinvastoin maahanmuuttopolitiikan kiristämistä pitää jatkaa, jotta kehitys vääjäämättömiin ongelmiin, joita Euroopassa saamme yllin kyllin todistaa, voitaisiin Suomessa vielä välttää Suomi tarvitsee siis tehokkaammin ja paremmin tekemistä aiempaa niukemmilla resursseilla Paremmalla politiikalla pystymme hyödyntämään uusia teknologioita, luomaan uudenlaisia toimintatapoja ja mahdollistamaan uusien yritysten synnyn Tämä luo uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia, joilla pystytään turvaamaan pohjoisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelut ja houkuttelemaan myös kipeästi kaivattuja investointeja Tarvitsemme toimivan, turvallisen ja rauhallisen peruskoulun, siistit kadut ja toimivan infrastruktuurin, nopeat viranomaispalvelut ja kaikkien suomalaisten saatavilla olevat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Tarvitsemme rajoja ja rotia, Suomen isänmaan suojaamisesta peruskouluun ja kaduillemme sekä veronmaksajan rahojen käyttöön Suomi tarvitsee perussuomalaista politiikkaa Tule mukaan! LÄHIVAALIT PERUSSUOMALAISTEN KUNTA- JA ALUEVAALIOHJELMA 2025 LÄHIVAALIT PERUSSUOMALAISTEN KUNTA- JA ALUEVAALIOHJELMA 2025 3 K unnat edustavat suomalaista perinnettä, historiaa ja paikallista osaamista. Useat kansalaisten päivittäispalvelut lastenhoidosta peruskouluun ovat kuntien järjestämi Kunnat huolehtivat myös siitä, että kriittinen infrastruktuuri lämmöstä veteen saavuttaa asukkaat Perus- ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu siirrettiin kunnilta alueille hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä. Kunnille näiden palveluiden järjestämisestä maksettavat valtionosuudet poistettiin Kunnille keskittyy aiempaa enemmän taloudellista valtaa, joka on käytettävä viisaasti. Parhaimmillaan tämä siirtymä vahvistaa kuntien kykyä parantaa elinkeinoelämän palveluita, mikä toisi yrityksiä, investointeja, työpaikkoja ja verotuloja. Mutta kunnat ovat Suomessa keskenään hyvin erilaisi Jatkossa kuntien kuluista yli puolet kohdistuu esi- ja perusopetukseen, varhaiskasvatukseen ja toisen asteen koulutukseen Vuoden 2025 alusta kunnille siirtyvät TE-palvelujen järjestäminen. Julkiset työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat kaikki saman järjestäjän vastuulla. Tavoitteena on, että tämä parantaisi palveluiden ja asiakkaiden tarpeiden kohtaamista, kun palvelut löytyvät saman katon alla. Sama järjestäjä pystyy esimerkiksi kouluttamalla reagoimaan ajoissa kuntaan tehtävien investointien vaatimiin tarpeisiin. Työllisyyden hoito edellyttää kuitenkin lisää tehokkuutta. Kukaan e hyödy byrokratian rattaissa pyörimisestä tai palveluista, jotka eivät johda työllistymiseen tai edes työmarkkina-aseman paranemiseen Kunnat ovat kasvatuksen, opetuksen ja elinkeinoelämän keskeisiä toimijoita. Kunnilla on kaavoittajana, luvittajana ja paikallisinfrastruktuurin ylläpitäjänä sekä usein myös omistajana suuri vastuu alueensa toimivuudesta Uudistuksista seuraa kunnille myös haasteita Palveluiden siirtämisen myötä tyhjäksi jää suuri kiinteistömassa, ja vuokratulojen menetys tuntuu kuntien kukkarossa. Suurin osa kiinteistöistä tultaneen tarpeettomina purkamaa Kunnat itse ovat toivoneet norminpurkutalkoita. Samat säännöt kaikille eivät ole enää tätä päivää, sillä kunnat ovat koostumukseltaan, kooltaan ja sijainniltaan erilaisia.