Nyt syksyllä tulee kaksi vuotta, kun kantapää alkoi vihotella eikä se siitä ole parantunut. Kahdesti lääkäri Ahola on asiaa tutkinut ja antanut kortisoonipiikin. Juoksulupa on ollut, mutta pieni vaiva on kävellessäkin tuntunut, juoksemisesta puhumattakaan. Siksi olen keväisin harrastanut vesijuoksua säästääkseni kantapäätä. Kesällä Kuninkaanlähteellä olen pyrkinyt tekemään lenkin tosi pehmeällä polun vieren sammalikossa. Mutta mikään ei ole auttanut.
Ahola on tutkinut kantapäätä infrapunalaitteellaan. Tänään hän passitti röntgenkuvaan, josta selvisi, ettei mitään murtumaa ole. Onko sittenkin akilles niin haurastunut, ettei kestä rasitusta. Nyt on edessä 3 viikkoa lepoa juoksusta, katsotaan auttoisiko se, ettei suuremmin rasita jalkaa. Vesijuoksua saa kyllä harrastaa, siinähän ei kantapää mitenkään joudu rasitukseen.
Tämän jakson jälkeensitten saa tunnustella vieläkö jalkaan sattuu. Jos siltä tuntuu, on otettava mangneettikuva, josta sitten pitäisi selvitä, mikä kiikastaa ja mitä tulee tehdä. Ei todellakaan ole laitaa, että kipeän jalan kanssa yrittää juosta ja saada huonompia tuloksia kuin mitä kunto edellyttää. Ja maraton on niin pitkä matka, että jalkavaivaisena sitä ei ole mitenkään miellyttävää taivaltaa. Ei 65-vuoden iänkään pitäisi vaikuttaa, koska vielä kahdeksankymppisetkin juoksevat. Ahola kyllä yritti vihjata, että täytyykö sitä aina juosta. Mutta niin kauan kuin on haluja ja kuntoa, on hyvä sitä myös mitata juoksemalla jopa kisoissakin. Ja mikä on parempaa kunnon ylläpitämistä kuin juuri yksi tehokkaimmista ja luonnollisimmista liikuntamuodoista: juokseminen.
Niin että tässä sitä ollaan, niin kuin Hamlet, ollako vai eikö olla. Toivo kuitenkin elää voimakkaana, vielä juostaan ja vauhdillakin. Tuleehan niitä uusia sarjojakin aina viiden vuoden välein!
keskiviikko 30. syyskuuta 2009
tiistai 29. syyskuuta 2009
Lautakasa
Aina vaan jatkuu ja tahti kiihtyy ennen ehkä piankin tulevaa loppuhuipennusta. Ja Vanhanen puhuu vain lautakasasta, kun TV 2 kertoi Silminnäkijäohjelmassa pääministerin saaneen omakotirakennukseensa huomattavana määrän maksamattomia rakennustarvikkeita rakennusliikkeeltä, joka samanaikaisesti - ilman kilpailua - rakensi nuorten asuntosäätiölle kerrostaloja. Ja Vanhanen oli säätiön pitkäaikainen puheenjohtaja. Uskottavuus on koetteella.
Vanhanen kieltää kaiken ja sanoo saaneensa vain lautakasan, josta tehtiin kirjahylly. Nyt on sana sanaa vastaan, mutta keskustelu käy kuumana. Yksin Uuden Suomen netissä on yli 100 kommenttia, puolesta ja vastaan. Sasi, Katainen ja muut vaativat nopeasti TV:n todisteiden julkistamista. Joka tapauksessa pääministeri riippuu tältäkin osalta löysässä hirressä, köysi on kireämmällä jo muista syistä, ei yksin asuntosäätiön lahjoituksista ja Nova Groupin lahjuksista. Tänään kepu suostui palauttamaan Novan konkurssipesille saamiaan rahoja. Yksityiset edustajat ovat erikseen.
Näyttää Kepulla olevan huonoa herraonnea. Edellinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan heti alkuvaiheessa. Kekkosen jälkeen presidenteiksi yrittäneet Paavo Väyrynen ja Esko Aho ovat myös kansan tahdosta joutuneet sivuraiteelle. Ja nyt Jarmo Korhosen suuret lupaukset puoluesihteeriksi päästyään ovat kutistuneet kuin pyy maailmanlopun edellä pelkkiin toistuviin lahjusskandaaleihin. Vanha sanonta: "Kepu pettää aina" elää yhä todentuntuisempana kansan suussa.
Eduskunnassa äänestetään huomenna ja ylihuomenna hallituksen luottamuksesta. Huomenna tänään puhutusta välikysymyksestä vanhusten huonosta hoidosta ja ylihuomenna huomenna esiin tuotavasta vaalirahoitusselvityksestä ja Tarastin toimikunnan mietinnöstä pelisääntöjen selvittämiseksi. Vihreätkin näyttävät hirttäytyvän ministerinsalkkujen mieluisuuteen muista kepun hallituskumppaneista puhumattakaan.
Vanhanen kieltää kaiken ja sanoo saaneensa vain lautakasan, josta tehtiin kirjahylly. Nyt on sana sanaa vastaan, mutta keskustelu käy kuumana. Yksin Uuden Suomen netissä on yli 100 kommenttia, puolesta ja vastaan. Sasi, Katainen ja muut vaativat nopeasti TV:n todisteiden julkistamista. Joka tapauksessa pääministeri riippuu tältäkin osalta löysässä hirressä, köysi on kireämmällä jo muista syistä, ei yksin asuntosäätiön lahjoituksista ja Nova Groupin lahjuksista. Tänään kepu suostui palauttamaan Novan konkurssipesille saamiaan rahoja. Yksityiset edustajat ovat erikseen.
Näyttää Kepulla olevan huonoa herraonnea. Edellinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan heti alkuvaiheessa. Kekkosen jälkeen presidenteiksi yrittäneet Paavo Väyrynen ja Esko Aho ovat myös kansan tahdosta joutuneet sivuraiteelle. Ja nyt Jarmo Korhosen suuret lupaukset puoluesihteeriksi päästyään ovat kutistuneet kuin pyy maailmanlopun edellä pelkkiin toistuviin lahjusskandaaleihin. Vanha sanonta: "Kepu pettää aina" elää yhä todentuntuisempana kansan suussa.
Eduskunnassa äänestetään huomenna ja ylihuomenna hallituksen luottamuksesta. Huomenna tänään puhutusta välikysymyksestä vanhusten huonosta hoidosta ja ylihuomenna huomenna esiin tuotavasta vaalirahoitusselvityksestä ja Tarastin toimikunnan mietinnöstä pelisääntöjen selvittämiseksi. Vihreätkin näyttävät hirttäytyvän ministerinsalkkujen mieluisuuteen muista kepun hallituskumppaneista puhumattakaan.
maanantai 28. syyskuuta 2009
Elo ihmisen
Elämämme on kovin heikon langan varassa, vaikka me niin helpposti luulemme olevamme
maailman tapppeja. Hautausmaat ovat kuitenkin täynnä ihmisiä, jotka ovat uskoneet olevansa korvaamattomia. Ja aina ihmisen kuoleman jälkeenkin maailma on jatkanut menoaan.
Näinä päivinä on muisteltu järkyttäviä tapahtumia. Tänään on kulunut 15 vuotta Estonian hukkumisesta myrskyisellä Itämerellä matkalla Virosta Ruotsiin. Yli 850 ihmistä löysi määränpäänsä hyisestä merestä. Virossa järjestettiin muistotilaisuus, jossa haastateltiin myös mukana olleita suomalaisia pintapelastajia, joille jäi elämänikäiset vakavat muistot.
Samoin on kulunut vuosi Kauhajoen koulusurmista. Kauhajoella järjestettiin muistotilaisuus kirkontäyteiselle väelle. Suomikin on koulusurmien myötä joutunut myöntämään, ettemme enää elä missään lintukodossa, jossa vain voimme ilmetellä ja kauhistella maailmalla tapahtuvia väkivallantekoja. Ne ovat saapuneet myös meille ja mitä tahansa ja missä tahansa voi tapahtua näitä järjettömiä väkivallan ilmentymiä.
Niin kuin kolmisen vuotta sitten Ulvilassa surmattiin kotonaan perheenisä, joka työpaikallaan Outokummussa oli joutunut irtisanomaan satoja. Jälkeen jääneiden verijälkien perustella yritettiin tutkia satojen ihmisten dna-näytteitä, mutta murhaajaa ei tavoitettu. Tänään tuli hätkähdyttävä ratkaisu veriteolle. Venäläistä alkuperää oleva avovaimo on pidätetty vakuuttavien näyttöjen perusteella, vaikkei hän olekaan vielä tunnustanut.
Mitä olemme me, mitä olentoja täällä, että Jumala meistä huolen pitää kysyy Aleksis Kivi. Mikä on ihminen/ Virvaliekki levoton runoilee Eino Leino. Myös Raamatussa todetaan elämämme lyhyys: Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta, kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu, pakenee kuin varjo eikä pysy. Ja kuitenkin: Sinä (Jumala) teit hänestä lähes jumalolennon, sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella. Siinä se on, elo ihmisen!
maailman tapppeja. Hautausmaat ovat kuitenkin täynnä ihmisiä, jotka ovat uskoneet olevansa korvaamattomia. Ja aina ihmisen kuoleman jälkeenkin maailma on jatkanut menoaan.
Näinä päivinä on muisteltu järkyttäviä tapahtumia. Tänään on kulunut 15 vuotta Estonian hukkumisesta myrskyisellä Itämerellä matkalla Virosta Ruotsiin. Yli 850 ihmistä löysi määränpäänsä hyisestä merestä. Virossa järjestettiin muistotilaisuus, jossa haastateltiin myös mukana olleita suomalaisia pintapelastajia, joille jäi elämänikäiset vakavat muistot.
Samoin on kulunut vuosi Kauhajoen koulusurmista. Kauhajoella järjestettiin muistotilaisuus kirkontäyteiselle väelle. Suomikin on koulusurmien myötä joutunut myöntämään, ettemme enää elä missään lintukodossa, jossa vain voimme ilmetellä ja kauhistella maailmalla tapahtuvia väkivallantekoja. Ne ovat saapuneet myös meille ja mitä tahansa ja missä tahansa voi tapahtua näitä järjettömiä väkivallan ilmentymiä.
Niin kuin kolmisen vuotta sitten Ulvilassa surmattiin kotonaan perheenisä, joka työpaikallaan Outokummussa oli joutunut irtisanomaan satoja. Jälkeen jääneiden verijälkien perustella yritettiin tutkia satojen ihmisten dna-näytteitä, mutta murhaajaa ei tavoitettu. Tänään tuli hätkähdyttävä ratkaisu veriteolle. Venäläistä alkuperää oleva avovaimo on pidätetty vakuuttavien näyttöjen perusteella, vaikkei hän olekaan vielä tunnustanut.
Mitä olemme me, mitä olentoja täällä, että Jumala meistä huolen pitää kysyy Aleksis Kivi. Mikä on ihminen/ Virvaliekki levoton runoilee Eino Leino. Myös Raamatussa todetaan elämämme lyhyys: Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta, kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu, pakenee kuin varjo eikä pysy. Ja kuitenkin: Sinä (Jumala) teit hänestä lähes jumalolennon, sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella. Siinä se on, elo ihmisen!
sunnuntai 27. syyskuuta 2009
Kansankoti
Ruottalaaset ovat kohta sadan vuoden ajan rakentaneet hyvinvointiyhteiskuntaa, ruotsalaista kansankotia, pääasiassa sosialidemokraattien johdolla. Heillä on ollut siihen oivat mahdollisuudetkin, kun ei sataan vuoteen ole tarvinnut käydä sotia, kun me suomalaiset olemme olleet puskurina itää vastaan. Heidän viimeinen sotansa Venäjää vastaan oli meille Suomessa onnekas, koska Ruotsin hävittyä Aleksanteri I nosti meidät kansakunnaksi kansakuntien joukoon, jota Ruotsin vallan alla ei koskaan olisi tapahtunut. Näin kiitollisia me siis saamme olla ruotsalaisille.
Mutta tänä päivänä eivät enää ruotsalaisetkaan taida tuntea olevansa turvallisessa kaikille hyvinvointia säteilevässä kansankodissa. Holtiton maahanmuuttopolitiikka on saanut liikkeelle satojatuhansia maahanmuuttajia ja nyt ollaan ongelmissa. Göteborgin, Malmön ja Uppsalan maahanmuuttajaenemmistöisissä lähiöissä poltetaan öisin autoja, poliisin ja palokunnan kimppuun hyökätään ja rikollisjengit selvittelevät välejään asein.
Viimeksi tapahtunut helikopteriryöstö, jossa saaliiksi tuli miljoonia kruunuja, on ikäänkuin kruunu harjoitetulle maahanmuuttopolitiikalle. Ryöstöjengin epäillään olevan maahan muuttaneita jugosslaaveja. Keskiviikkoisen pankkiryöstön jälkeen on jo sattunt toinenkin ryöstö. Yksin v.2008 Ruotsissa tehtiin 110 pankkiryöstöä ja noin tuhat iskua kauppoihin. Niinpä ollaan jopa ehdottamassa käteisestä rahasta luopumista ja siirtymistä pankkikorttien käyttöön.
Onneksi meillä Suomessa ollaan oltu maltillisella linjalla maahanmuutossa. On vuosittaiset kiintiöt pakolaisille ja muutenkin pidetää tiukempaa linjaa maahanmuuttajille. Heillä pitäisi olla työpaikat tiedossa. Erikseen ovat inkeriläiset, jotka kovia kokeneet heimoveljemme saavat tulla paluumuuttajina. Nythän esim. vihreät ja rkp ovat ajamassa liberaalia linjaa maahanmuuttoon, mutta vaikka hallituksessa ovatkin, eivät toivottavasti saa tahtoaan läpi.
Suomi on sittenkin etupäässä suomalaisia varten. Olemme edelleen kuuluisan suomalaisuumiehen A.I.Arwidsonin kannalla: Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia.
Mutta tänä päivänä eivät enää ruotsalaisetkaan taida tuntea olevansa turvallisessa kaikille hyvinvointia säteilevässä kansankodissa. Holtiton maahanmuuttopolitiikka on saanut liikkeelle satojatuhansia maahanmuuttajia ja nyt ollaan ongelmissa. Göteborgin, Malmön ja Uppsalan maahanmuuttajaenemmistöisissä lähiöissä poltetaan öisin autoja, poliisin ja palokunnan kimppuun hyökätään ja rikollisjengit selvittelevät välejään asein.
Viimeksi tapahtunut helikopteriryöstö, jossa saaliiksi tuli miljoonia kruunuja, on ikäänkuin kruunu harjoitetulle maahanmuuttopolitiikalle. Ryöstöjengin epäillään olevan maahan muuttaneita jugosslaaveja. Keskiviikkoisen pankkiryöstön jälkeen on jo sattunt toinenkin ryöstö. Yksin v.2008 Ruotsissa tehtiin 110 pankkiryöstöä ja noin tuhat iskua kauppoihin. Niinpä ollaan jopa ehdottamassa käteisestä rahasta luopumista ja siirtymistä pankkikorttien käyttöön.
Onneksi meillä Suomessa ollaan oltu maltillisella linjalla maahanmuutossa. On vuosittaiset kiintiöt pakolaisille ja muutenkin pidetää tiukempaa linjaa maahanmuuttajille. Heillä pitäisi olla työpaikat tiedossa. Erikseen ovat inkeriläiset, jotka kovia kokeneet heimoveljemme saavat tulla paluumuuttajina. Nythän esim. vihreät ja rkp ovat ajamassa liberaalia linjaa maahanmuuttoon, mutta vaikka hallituksessa ovatkin, eivät toivottavasti saa tahtoaan läpi.
Suomi on sittenkin etupäässä suomalaisia varten. Olemme edelleen kuuluisan suomalaisuumiehen A.I.Arwidsonin kannalla: Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia.
lauantai 26. syyskuuta 2009
Surullisen hahmon ritari
Matti Vanhanen, Anneli Jäättenmäen jouduttua luopumaan pääministerin salkustaan, tuli ikään kuin sattumakorpraalina Annelin tilalle. Tänään hän saapui kotimaahan YK:n matkaltaan ja oli heti median piirittämänä. Ei voinut muuta ajatella, kuin että sitä saa, mitä tilaa.
Onko meillä todella surullisen hahmon ritari pääministerinä. Kuitenkin häntä tukevat hallituspuolueet, jopa vihreät, jotka tänään oli komennettu ojennukseen muutamien esitettyä eriäviäkin mielipiteitä eduskunnan kyselytunnilla. Surullisen hahmon ritarihan on
kuuluisan espanjalaisen Cervantesin kirjoittaman Don Quijoten nimihenkilö aseenkantajansa SanchoPanzan mukaan, kun isäntä oli tappelussa piesty.
Yhtä piestyltä näytti Matti Vanhanenkin lentokentällä kysymysten ristitulessa. Vastauksia on luvassa huomenna pääministerin kyselytunnilla. Vastattavaa riittääkin, sillä ilma on täynnä kiperiä kysymyksiä. Lisää selvityksiä saadaan keskiviikkona eduskunnassa, jossa hallitus antaa selvityksen vaalirahasotkuistaan.
Miksi muisti on pätkinyt vaalirahoituksista kysyttäessä. Miten hänenkin pitkään johtamansa nuorten asuntosäätiö RAY:n tukea nauttien on voinut vastoin säätiön tarkoitusta jakaa vuosikausia vaalirahaa mm. Vanhaselle itselleen monissa vaaleissa. Miksi hän ei aluksi muistanut tavanneensa Nova Groupin Saunamäkeä ja muita Kehittyvän maakuntien Suomelle rahoja lahjoittaneita kaavotusnälkäisiä kauppamiehiä, joille pääministeri suositteli Vihtiin jättikauppapaikkaa jne.
On todella kysyttävä, onko maallamme varaa pitää ko. henkilöä pääministerinä naisseikkailuista puhumattakaan.
Onko meillä todella surullisen hahmon ritari pääministerinä. Kuitenkin häntä tukevat hallituspuolueet, jopa vihreät, jotka tänään oli komennettu ojennukseen muutamien esitettyä eriäviäkin mielipiteitä eduskunnan kyselytunnilla. Surullisen hahmon ritarihan on
kuuluisan espanjalaisen Cervantesin kirjoittaman Don Quijoten nimihenkilö aseenkantajansa SanchoPanzan mukaan, kun isäntä oli tappelussa piesty.
Yhtä piestyltä näytti Matti Vanhanenkin lentokentällä kysymysten ristitulessa. Vastauksia on luvassa huomenna pääministerin kyselytunnilla. Vastattavaa riittääkin, sillä ilma on täynnä kiperiä kysymyksiä. Lisää selvityksiä saadaan keskiviikkona eduskunnassa, jossa hallitus antaa selvityksen vaalirahasotkuistaan.
Miksi muisti on pätkinyt vaalirahoituksista kysyttäessä. Miten hänenkin pitkään johtamansa nuorten asuntosäätiö RAY:n tukea nauttien on voinut vastoin säätiön tarkoitusta jakaa vuosikausia vaalirahaa mm. Vanhaselle itselleen monissa vaaleissa. Miksi hän ei aluksi muistanut tavanneensa Nova Groupin Saunamäkeä ja muita Kehittyvän maakuntien Suomelle rahoja lahjoittaneita kaavotusnälkäisiä kauppamiehiä, joille pääministeri suositteli Vihtiin jättikauppapaikkaa jne.
On todella kysyttävä, onko maallamme varaa pitää ko. henkilöä pääministerinä naisseikkailuista puhumattakaan.
perjantai 25. syyskuuta 2009
Vaalirahoitussotkusta aina vaan
Vanhasen housut tutisevat ja hallitus natisee liitoksissaan, siksi kauan ja aina kovenevin panoksin on pimeän vaalirahoituksen kiemuroita avautunut. Tänään viimeksi eilen hallituksen kyselytunnilla kovinta meteliä pitäneen sos.dem-puheenjohtaja Urpilaisen jäljiltä paljastui vaalirahoitusta taulukauppojen avulla kotikaupunkinsa Kokkolan kanssa. Ei luulisi hänellä muutenkaan olevan varaa kovaan huutoon, kun tiedämme ay-liikkeen mahtavat rahoitukset vasemmistopuolueille. Jutta kuittasi tämän viimeisenkin paljastuksen vain yliolkaisesti sanomalla, että on hyvä, että Lauri Tarastin vaalirahoituskomitea antaa nyt selkeät ohjeet rahoituksesta.
Eilen tosiaan oppositiopuolueet vaativat pääministeri Vanhasen eroa. Keskusta onkin tosi pahoin ryvettynyt, kun aina tulee uutta pötköä pesään. Räikeintä on niin Vanhasen, Kanki-Kaikkosen kuin Jukka Vihriälänkin saamat tuet nuorisoasuntosäätiöltä, joka puolestaan on saanut Raha- automaattiyhdistykseltä tukea. Vihriälä on ennen tämänviikkoista eroaan ollut pitkään RAY:n puheenjohtaja ja on saanut 23.000€ tukea mainitulta säätiöltä. Hän vain pahoittelee mennettelyään ja sanoo olleensa taitamaton.
Maaseudun kukkasrahaston säätiö, joka laajasti markkinoi suruadresseja, on myös tukenut keskustaa, vaikkei senkään säännöissä puhuta sanaakaan kyseisestä asiasta vaan vain vanhusten tukemisesta. Niinpä nyt tutkitaan kaikkien säätiöiden tukirahoja antamista politiikoille, mikä todellakaan ei ole sääntöjen puitteissa mahdollisia.
Samoin valtion tarkastuslaitos asettaa suurennuslasin alle kaikki valtio-omisteiset yhtiöt, onko niistä annettu tukea vaalirahoituksiin. Näin päästään selville vesille monella eri alalla. Tarastin komitean mietintö tuo myös selkeyttä asiaan.
Mutta tämä kaikki sotku vain vahvistaa pääministerin eron välttämättömyyttä, onhan hän itse esimerkillään ollut lisäämässä rahoituksen ympärillä ollutta salamyhkäisyyttä. Eihän hän ensin ollut lainkaan tietoinen Novo Groupin junailemasta Kehittyvien maakuntien Suomen rahoituksesta, kunnes sitten tunnusti, että neuvotteluita oli käyty pääministerin läsnäollessa. Näin muisti on palautunut pätkittäin.
Timo Soinikaan ei todella ole mihinkään hukkunut. Eilen hän oli TV:ssä rahoitusjupakan aloittaneen Timo Kallin kanssa ja tänään aamu-TV:ssä Timo edelleen tähdensi ilmapiirin rauhoittumisen vaativan nimenomaan pääministerin eroa ja uusien vaalien järjestämistä, josta sekä TV-toimittaja että tämänpäiväinen Hesarin pääkirjoittajakin toteaa tulevan PerusSuomalaisten suurta juhlaa, siksi ryvettymättömiä olemme pimeän vaalirahan suhteen.
Eilen tosiaan oppositiopuolueet vaativat pääministeri Vanhasen eroa. Keskusta onkin tosi pahoin ryvettynyt, kun aina tulee uutta pötköä pesään. Räikeintä on niin Vanhasen, Kanki-Kaikkosen kuin Jukka Vihriälänkin saamat tuet nuorisoasuntosäätiöltä, joka puolestaan on saanut Raha- automaattiyhdistykseltä tukea. Vihriälä on ennen tämänviikkoista eroaan ollut pitkään RAY:n puheenjohtaja ja on saanut 23.000€ tukea mainitulta säätiöltä. Hän vain pahoittelee mennettelyään ja sanoo olleensa taitamaton.
Maaseudun kukkasrahaston säätiö, joka laajasti markkinoi suruadresseja, on myös tukenut keskustaa, vaikkei senkään säännöissä puhuta sanaakaan kyseisestä asiasta vaan vain vanhusten tukemisesta. Niinpä nyt tutkitaan kaikkien säätiöiden tukirahoja antamista politiikoille, mikä todellakaan ei ole sääntöjen puitteissa mahdollisia.
Samoin valtion tarkastuslaitos asettaa suurennuslasin alle kaikki valtio-omisteiset yhtiöt, onko niistä annettu tukea vaalirahoituksiin. Näin päästään selville vesille monella eri alalla. Tarastin komitean mietintö tuo myös selkeyttä asiaan.
Mutta tämä kaikki sotku vain vahvistaa pääministerin eron välttämättömyyttä, onhan hän itse esimerkillään ollut lisäämässä rahoituksen ympärillä ollutta salamyhkäisyyttä. Eihän hän ensin ollut lainkaan tietoinen Novo Groupin junailemasta Kehittyvien maakuntien Suomen rahoituksesta, kunnes sitten tunnusti, että neuvotteluita oli käyty pääministerin läsnäollessa. Näin muisti on palautunut pätkittäin.
Timo Soinikaan ei todella ole mihinkään hukkunut. Eilen hän oli TV:ssä rahoitusjupakan aloittaneen Timo Kallin kanssa ja tänään aamu-TV:ssä Timo edelleen tähdensi ilmapiirin rauhoittumisen vaativan nimenomaan pääministerin eroa ja uusien vaalien järjestämistä, josta sekä TV-toimittaja että tämänpäiväinen Hesarin pääkirjoittajakin toteaa tulevan PerusSuomalaisten suurta juhlaa, siksi ryvettymättömiä olemme pimeän vaalirahan suhteen.
torstai 24. syyskuuta 2009
Ahvenanmaa lumoaa
Teologikurssitapaamisestamme riittää aiheita. Itse Ahvenanmaahan tutustumisesta en ole kirjoittanut vielä mitään. Isäntiemme Sirkka-Liisa Enqvistin ja Brita Turakan johdolla saimme hyvän tuntuman Ahvenanmaan nähtävyyksiin.
Sirkka-Liisa, ensimmäinen suomalainen naiskirkkoherra toimi Lemland-Lumparlandin kirkkoherrana. Tietysti kävimme seurakunnan Pyhän Andreaksen kirkossa ja Pyhän Birgitan kirkossa. Lisäksi tutustuimme Finströmin seurakunnan Pyhän Mikaelin kirkkoon ja tietysti Maarianhaminan Pyhän Yrjön kirkkoon, jossa olimme messussa. Kirkot olivat vanhoja keski-aikaisia kauniita täynnä vanhoja esineitä ja maalauksia. Vain Maarianhaminan kirkko on uudempi (1927). Todella hartautta herättäviä ja vaikuttavia.
Finströmin kirkkomaalla näimme kuuluisan arkkitehdin Lars Sonckin vanhempien haudan. Hänen isänsä toimi seurakunnan kirkkoherraana, mutta ei kovinkaan arvostanut poikansa taitoja. Kun Lars sai suunnitella seurakunnan pappilan, joka on kirkon vieressä, muutettiin piirustuksia. Sonckhan on kansallisromanttisen arkkitehtuurimme ehkä suurin nimi. Rakennukset kuten Tampereen tuomiokirkko, Mikaelin kirkko Turussa, Kallion ja Mikael Agricolan kirkot Helsingissä, jo mainittu Maarianhaminan kirkko ja Kultarannan linna puhuvat puolestaan. Niin Helsingissä kuin Maariahaminassa on lukuisia hänen piirtämiään rakennuksia.
Tutustuimme myös kahteen linnaan. Kastelholmin linnasta ensimmäinen maininta on vuodelta 1388. Sen vieressä tutustuimme Jan Karlsgårdenin idylliseen museotilaan, jossa myös oli osa samana viikonloppuna vietetetyn sadonkorjuujuhlan tapahtumista. Bomarsundin linnoituksen valtavista mittasuhteista sai vaikuttavan kuvan pelkästään linnan säilyneistä raunioista. Se kauhia Oolannin sota engelsmannien ansiosta tuhosi tämän linnoituksen, joka valmistuttuaan olisi ollut Ahvenanmaan suurin rakennuskokonaisuus. Linnoituksen mittasuhteiltaan suurella hautausmaalla myös kävimme. Pitkät kiviaidan nurmikentän molemmin puolin olivat satoja metrejä pitkät ja erottivat eri uskontojen hautausmaat.
Maisemat ja luonto merinäkymineen ovat mitä viehättävimpiä. Getan alueen ravintola Soltunassa ruokaillessamme saimme nauttia korkealta kalliolta todella merellisestä näköalasta ruokailun ohella. Samassa paikassa olin ollut ennenkin, kun veteraanikansanedustajina olimme omassa vuosittaisessa kokoontumisessamme. Vaikka 6-tuntinen laivamatka merimaisemistaan huolimatta onkin vähän pitkästyttävä, korvaa Ahvenanmaa omalaatuisena osana maatamme monin kerroin matkan vaivat. Kävimme myös itsehallintoalueen parlamentissa eli maakuntapäivärakennuksessa. Turistimatka Ahvenmaalle avartaa näkemyksiä ja on mitä kannatettavin!
Sirkka-Liisa, ensimmäinen suomalainen naiskirkkoherra toimi Lemland-Lumparlandin kirkkoherrana. Tietysti kävimme seurakunnan Pyhän Andreaksen kirkossa ja Pyhän Birgitan kirkossa. Lisäksi tutustuimme Finströmin seurakunnan Pyhän Mikaelin kirkkoon ja tietysti Maarianhaminan Pyhän Yrjön kirkkoon, jossa olimme messussa. Kirkot olivat vanhoja keski-aikaisia kauniita täynnä vanhoja esineitä ja maalauksia. Vain Maarianhaminan kirkko on uudempi (1927). Todella hartautta herättäviä ja vaikuttavia.
Finströmin kirkkomaalla näimme kuuluisan arkkitehdin Lars Sonckin vanhempien haudan. Hänen isänsä toimi seurakunnan kirkkoherraana, mutta ei kovinkaan arvostanut poikansa taitoja. Kun Lars sai suunnitella seurakunnan pappilan, joka on kirkon vieressä, muutettiin piirustuksia. Sonckhan on kansallisromanttisen arkkitehtuurimme ehkä suurin nimi. Rakennukset kuten Tampereen tuomiokirkko, Mikaelin kirkko Turussa, Kallion ja Mikael Agricolan kirkot Helsingissä, jo mainittu Maarianhaminan kirkko ja Kultarannan linna puhuvat puolestaan. Niin Helsingissä kuin Maariahaminassa on lukuisia hänen piirtämiään rakennuksia.
Tutustuimme myös kahteen linnaan. Kastelholmin linnasta ensimmäinen maininta on vuodelta 1388. Sen vieressä tutustuimme Jan Karlsgårdenin idylliseen museotilaan, jossa myös oli osa samana viikonloppuna vietetetyn sadonkorjuujuhlan tapahtumista. Bomarsundin linnoituksen valtavista mittasuhteista sai vaikuttavan kuvan pelkästään linnan säilyneistä raunioista. Se kauhia Oolannin sota engelsmannien ansiosta tuhosi tämän linnoituksen, joka valmistuttuaan olisi ollut Ahvenanmaan suurin rakennuskokonaisuus. Linnoituksen mittasuhteiltaan suurella hautausmaalla myös kävimme. Pitkät kiviaidan nurmikentän molemmin puolin olivat satoja metrejä pitkät ja erottivat eri uskontojen hautausmaat.
Maisemat ja luonto merinäkymineen ovat mitä viehättävimpiä. Getan alueen ravintola Soltunassa ruokaillessamme saimme nauttia korkealta kalliolta todella merellisestä näköalasta ruokailun ohella. Samassa paikassa olin ollut ennenkin, kun veteraanikansanedustajina olimme omassa vuosittaisessa kokoontumisessamme. Vaikka 6-tuntinen laivamatka merimaisemistaan huolimatta onkin vähän pitkästyttävä, korvaa Ahvenanmaa omalaatuisena osana maatamme monin kerroin matkan vaivat. Kävimme myös itsehallintoalueen parlamentissa eli maakuntapäivärakennuksessa. Turistimatka Ahvenmaalle avartaa näkemyksiä ja on mitä kannatettavin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)