Yli sata vuotta on kestänyt, kun vuonna 1906 hyväksytyn yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden tosiasiallinen toteutuminen on edessä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Alkujaan hyväksyttiin h´dontin mukainen kylläkin suhteellinen vaalitapa, joka kuitenkin on suosinut suurimpia puolueita. Tämä vääristymä ollaan siis vasta nyt oikaisemassa. Näin kauan on siis todellisen demokratian läpivieminen kestänyt maassamme. Valtapuolueet saavat kantaa siitä raskaan vastuunsa.
Saimme me entiset kansanedustajat olla yhdistyksemme 20-vuotisjuhlaseminaarissa kuulemassa tasokkaita esitelmiä kansavaltaisuutemme ja parlamentarismin synnystä ja kehittymisestä nykyhetkeen asti eduskunnan uudisrakennuksessa Pikkuparlamentissa.
Alustuksia pitivät professori Juhani Myllys kansanvallan synnystä ja parlamentarismista sekä dosentti Vesa Vares: Onko suomalainen parlamentarismi kriisissä.
Illalla nähtyyn suureen tv-keskusteluun pakkoruotsista liittyen kuulimme jo 1880-luvulla esiintyneen kaksi ryhmittymää fennomaanit ja svekomaanit säätyvaltiopäivillä ja kiistakysymyksenä jo silloin oli kielikysymys ja kielipuolueiden taistelu vallasta. Hyvin ovat ruotsinkieliset säilyttäneet asemansa, turhaan he eivät ole olleet hallituksessa yhtäjaksoisesti 30 vuotta.
Tämänpäivän asetelmiin liittyen myös eduskuntauudistuksen syntyvaiheissa 1906 oli ratkaisevaa kansanvaltaisuuden aikaansaaminen lähinnä kansan valtana vastakohtana silloinkin vallinneelle "herrojen" vallalle eli niin kuin professori Myllys totesi: Kansan syvien rivien nousu sosiaalidekraattien ja maalaisliiton toimesta korotti rahvaan ja alensi herrat ja muutti viraamiesvaltion kansan valtioksi. Nykyisen protestimielialan vallitessa näytetään olevan taas samassa tilanteessa ja PerusSuomalaiset ovat nyt tämän protestoinnin kanavana. Ei mitään uutta auringon alla!
Vares kertoi sitten eduskuntalaitoksen historian eri vaiheista päätyen v. 1987 alkaneeseen vakaan parlamentaalisuuden kauteen. Silloin kokoomuksen pitkä hallituspaitsio murtui ja myös tehty kassakaappisopimus presidentin tahdon mukaisella sinipunahallituksella. Tästä lähtien ovat hallitukset olleet vaalikauden mittaisia, koaliitiot ovat vaihdelleet vaalitulosten mukaisesti ja on käyty ns. pääministerivaaleja, vaikkei näitä asioita olekaan kirjoitettu mihinkään lakiin. edessä olevat vaalit voivat jälleen olla näissäkin mukamas omaksutuissa asenteissa muutosvaalit. Kansa sen ratkaisee.
tiistai 30. marraskuuta 2010
maanantai 29. marraskuuta 2010
Kahdeksan SM-kultaa KankU:n veteraaneille
Kirjoitin Kankaanpään Urheilijoiden joululehteen katsauksen ikämiesurheilijoittemme menestyksestä kuluvana vuotena:
Yleisurheilun suomenmestaruuskilpailuista hankkivat Kankaanpään Urheilijoiden ikämiesurheilijat vuoden 2010 aikana kahdeksan kultamitalia, kaksi hopeaa ja neljä prossimitalia. Tuojina oli seitsemän urheilijaa. Jorma Hietamäki sai neljä kultaa, kaksi hopeaaja yhden pronssimitalin. Seppo Kykkänen puolestaa juoksi tällä kertaa kaksi kultamitalia, samaan kahteen kultaa ylsi myös Osmo Villanen. Hannu Kortesluoma lennätti keihäänsä hopealle. Reino Penttinen juoksi kaksi pronssimitalia. Lisäksi pronssimitali ojennettiin M50 maastojuoksujoukkueelle Seppo Kykkänen, Veli-Pekka Vänni ja Jari Koskela.
SM-halleissa Oulussa Jorma Hietamäki otti M55 sarjassa 400 metrillä voiton ja samalla arvokkaan päänahan voittamalla Antti Loikkasen ajoin 1.01.55 ja 1.04.44. Pronssille Jorma juoksi pikamatkalla 60 metrillä 8.07.
SM-maastojuoksut järjestettiin edellisvuoden MM-maastoradalla Lahdessa, josta Seppo Kykkäsellä oli tuorreet muiston sekä henkilökohtaisesta että joukkue-maailmanmestaruudesta. Niinpä Seppo juoksikin sarjassaan M50 selvään voittoon, Veli-Pekka Vänni oli viides ja joukkuepronssin varmisti siis Jari Koskela.
Varsinaiset SM-yleisurheilukisat pidettiin Tampereen Ratin stadionilla tosi helteisessä säässä. Jorma Hietamäki urakoi neljässä lajissa, joista kolme päätyi mestaruuteen ja neljäs laji toiseen sijaan. Mestaruuteen oikeuttivat korkeus 156, 400m 59.30 ja 400 m aidat 1.05.97. Hopeamitali ripustettiin Jorman kaulaan 200 m juoksusta ajalla 26.37. Mainittakoon, että hallikisojen tappion takia Antti Loikkasta ei kesäkisoissa näkynyt lainkaan.
Seppo Kykkänen voitti lauantaina näytöstyyliin 5 000 m yli minuutilla hyvällä ajalla 16.19.08. Hän oli nopempi myös kaikkien nuorempien sarjojen juoksijoita. Sunnuntain hellekympillä Sepe niin´ ikään oli kierroksen johdossa jouduttuaan aivan loppukierroksilla keskeyttämään ankaran krampin takia.
Hannu Kortesluoma oli M55 sarjan maamme bravyyrilajissa keihäänheitossa tällä kertaa hopealla tuloksella 43.76 voitettuaan monena edellisvuotena mestaruuden. Lajissa oli yksitoista osanottajaa, joka sekin todistaa keihäänheiton suosiota Suomessa keihäänheittäjien luvatussa maassa.
M60 sarjaan noussut Reino Penttinen osoitti laajan skaalansa juoksemalla 800 m ja 10 000 m saavuttaen molemilla matkoilla pronssimitalit. 800 m aika oli 2.30.46 ja kympin aika tosi rankassa hellesäässä 40.18.75.
Sokerina pohjalla oli sitten M70 sarjassa viimmeistä vuotta kilpaileva Osmo Villanen voittaen molemmat lajinsa. Seipäässä hän otti kultaa tasatuloksella toiseksi tulleen kanssa tuloksella 250. Toinen mestaruus Osmolle tuli 300 m aidoissa 57.16. Ensi vuonna uudessa sarjassa Osmolta monipuolisuusihmeenä onkin lupa terveenä ollessaan odottaa mitalisadetta, olihan hän edelliskesän MM-kisojen kymmenottelussa viides.
Yleisurheilun suomenmestaruuskilpailuista hankkivat Kankaanpään Urheilijoiden ikämiesurheilijat vuoden 2010 aikana kahdeksan kultamitalia, kaksi hopeaa ja neljä prossimitalia. Tuojina oli seitsemän urheilijaa. Jorma Hietamäki sai neljä kultaa, kaksi hopeaaja yhden pronssimitalin. Seppo Kykkänen puolestaa juoksi tällä kertaa kaksi kultamitalia, samaan kahteen kultaa ylsi myös Osmo Villanen. Hannu Kortesluoma lennätti keihäänsä hopealle. Reino Penttinen juoksi kaksi pronssimitalia. Lisäksi pronssimitali ojennettiin M50 maastojuoksujoukkueelle Seppo Kykkänen, Veli-Pekka Vänni ja Jari Koskela.
SM-halleissa Oulussa Jorma Hietamäki otti M55 sarjassa 400 metrillä voiton ja samalla arvokkaan päänahan voittamalla Antti Loikkasen ajoin 1.01.55 ja 1.04.44. Pronssille Jorma juoksi pikamatkalla 60 metrillä 8.07.
SM-maastojuoksut järjestettiin edellisvuoden MM-maastoradalla Lahdessa, josta Seppo Kykkäsellä oli tuorreet muiston sekä henkilökohtaisesta että joukkue-maailmanmestaruudesta. Niinpä Seppo juoksikin sarjassaan M50 selvään voittoon, Veli-Pekka Vänni oli viides ja joukkuepronssin varmisti siis Jari Koskela.
Varsinaiset SM-yleisurheilukisat pidettiin Tampereen Ratin stadionilla tosi helteisessä säässä. Jorma Hietamäki urakoi neljässä lajissa, joista kolme päätyi mestaruuteen ja neljäs laji toiseen sijaan. Mestaruuteen oikeuttivat korkeus 156, 400m 59.30 ja 400 m aidat 1.05.97. Hopeamitali ripustettiin Jorman kaulaan 200 m juoksusta ajalla 26.37. Mainittakoon, että hallikisojen tappion takia Antti Loikkasta ei kesäkisoissa näkynyt lainkaan.
Seppo Kykkänen voitti lauantaina näytöstyyliin 5 000 m yli minuutilla hyvällä ajalla 16.19.08. Hän oli nopempi myös kaikkien nuorempien sarjojen juoksijoita. Sunnuntain hellekympillä Sepe niin´ ikään oli kierroksen johdossa jouduttuaan aivan loppukierroksilla keskeyttämään ankaran krampin takia.
Hannu Kortesluoma oli M55 sarjan maamme bravyyrilajissa keihäänheitossa tällä kertaa hopealla tuloksella 43.76 voitettuaan monena edellisvuotena mestaruuden. Lajissa oli yksitoista osanottajaa, joka sekin todistaa keihäänheiton suosiota Suomessa keihäänheittäjien luvatussa maassa.
M60 sarjaan noussut Reino Penttinen osoitti laajan skaalansa juoksemalla 800 m ja 10 000 m saavuttaen molemilla matkoilla pronssimitalit. 800 m aika oli 2.30.46 ja kympin aika tosi rankassa hellesäässä 40.18.75.
Sokerina pohjalla oli sitten M70 sarjassa viimmeistä vuotta kilpaileva Osmo Villanen voittaen molemmat lajinsa. Seipäässä hän otti kultaa tasatuloksella toiseksi tulleen kanssa tuloksella 250. Toinen mestaruus Osmolle tuli 300 m aidoissa 57.16. Ensi vuonna uudessa sarjassa Osmolta monipuolisuusihmeenä onkin lupa terveenä ollessaan odottaa mitalisadetta, olihan hän edelliskesän MM-kisojen kymmenottelussa viides.
sunnuntai 28. marraskuuta 2010
PerusSuomalaiset vaietaan kuoliaiksi
Kun mikään ei ole auttanut ja PerusSuomalaiset vaan jyrää kuukaudesta toiseen, niin nyt on todenteolla laitettu viisaat päät yhteen: miten puolueen nousukiito pysäytetään. Ja kun puhuminen on aina vaan lisännyt kannatusta, on nyt keksitty uusi keino: totaalinen vaikeneminen.
Poissa puheista ja julkisuudesta, poissa mielistä ja kannatusluvuista. Näin tehtii aikoinaan jo SMP:llekin. Muistan liiankin hyvin, miten vaikeaa oli saada tiedotteitamme ja aloitteitamme julkisuuteen. Meidät yritettiin vaientaa yleisestä tietoisuudesta täydellisellä pimentämisellä. Olisiko nyt löydetty jälleen vanha keino, vanha konsti on tunnetusti parempi kuin pussillinen uusia.
Miten tähän päättelyyn voi tulla, onhan puolueestamme kaikilla tahoilla puhuttu ja nousuamme tutkittu ja kommentoitu lähes väsymiseen ja kyllästymiseen asti. Kuitenkin juuri tänään iski tämänkaltainen ajatus kahdestakin uutisesta, niin pääministeri Kiviniemen lausunnoista puoluevaltuustonsa kokouksessa Kajjaanissa kuin myös Hesarin politiikan toimittajan Unto Hämäläisen yliöstä pääkirjoitussivulla.
Pääministerihän kohdistaa tämänkertaisen haukkujaisensa pelkästään demareihin väittäen näiden vastustavan perusturvan parantamista ja keskittyvän vain ansiosidonnaisten etuuksien parantamiseen. Voipi olla perääkin.
Unto Hämäläisen tarkastelusta tulee peräti ihmeellinen tunto, kun hän pohtii koko kirjoituksensa ajan poliittisen vakauden ajan päättymistä ensi vaaleissa. Käsittelyssä on vain kolme suurta puoluetta, miten ne ovat ainakin viimeiset 28 vuotta aina muodostaneet selvän enemmistön 143 ja 148 kansanedustajapaikan välillä. Niistä aina kaksi on ollut hallituksessa ja vuorotteluperiaate on toteutunut niinkin, ettei kertaakaan kaikka kolme puoluetta ole voittaneet tai hävinneet yhtäaikaa.
Ja nyt uhkaakin käydä niin, että kaikki nämä kolme ovat häviämässä vaalit. Kun esim. viime vaaleissa ne saivat 146 paikkaa ja vaalijärjestelämämme epäoikeudenmukaisuudesta johtuen 12 paikkaa yli niille kuuluvan kannatusosuuden, uhkaa ensi vaaleissa ylimääräisten paikkojen katoamisen ohella yhteiseksi edustajamääräksi tulla vain 120, joten kahden varaan näistä kolmesta ei saada lujaa hallituspohjaa. Ja tätä Unto Hämäläinen kauhistelee.
Mutta ei hän vahingossakaan mainitse, mistä historiallinen muutos johtuu eli PerusSuomalaisten noususta. Näin koko puolue yritetään häivyttää, eihän sellaista ole olemassakaan, josta ei puhuta. Ja näin varmaan päästään eroo syntymässä olevasta ongelmasta, että tulisikin jotain muutosta maamme valtaapitävien koostumukseen. Kansahan pyrkii äänestämään väärin eikä sen protestimielialalle saa antaa sytykkeitä. Jatketaan vain entisellään vanhoissa raiteissa ajamista, ennemminhän pöljä kansa on vaihdettava kuin hallitusherrojamme ja -ladyjämme.
Poissa puheista ja julkisuudesta, poissa mielistä ja kannatusluvuista. Näin tehtii aikoinaan jo SMP:llekin. Muistan liiankin hyvin, miten vaikeaa oli saada tiedotteitamme ja aloitteitamme julkisuuteen. Meidät yritettiin vaientaa yleisestä tietoisuudesta täydellisellä pimentämisellä. Olisiko nyt löydetty jälleen vanha keino, vanha konsti on tunnetusti parempi kuin pussillinen uusia.
Miten tähän päättelyyn voi tulla, onhan puolueestamme kaikilla tahoilla puhuttu ja nousuamme tutkittu ja kommentoitu lähes väsymiseen ja kyllästymiseen asti. Kuitenkin juuri tänään iski tämänkaltainen ajatus kahdestakin uutisesta, niin pääministeri Kiviniemen lausunnoista puoluevaltuustonsa kokouksessa Kajjaanissa kuin myös Hesarin politiikan toimittajan Unto Hämäläisen yliöstä pääkirjoitussivulla.
Pääministerihän kohdistaa tämänkertaisen haukkujaisensa pelkästään demareihin väittäen näiden vastustavan perusturvan parantamista ja keskittyvän vain ansiosidonnaisten etuuksien parantamiseen. Voipi olla perääkin.
Unto Hämäläisen tarkastelusta tulee peräti ihmeellinen tunto, kun hän pohtii koko kirjoituksensa ajan poliittisen vakauden ajan päättymistä ensi vaaleissa. Käsittelyssä on vain kolme suurta puoluetta, miten ne ovat ainakin viimeiset 28 vuotta aina muodostaneet selvän enemmistön 143 ja 148 kansanedustajapaikan välillä. Niistä aina kaksi on ollut hallituksessa ja vuorotteluperiaate on toteutunut niinkin, ettei kertaakaan kaikka kolme puoluetta ole voittaneet tai hävinneet yhtäaikaa.
Ja nyt uhkaakin käydä niin, että kaikki nämä kolme ovat häviämässä vaalit. Kun esim. viime vaaleissa ne saivat 146 paikkaa ja vaalijärjestelämämme epäoikeudenmukaisuudesta johtuen 12 paikkaa yli niille kuuluvan kannatusosuuden, uhkaa ensi vaaleissa ylimääräisten paikkojen katoamisen ohella yhteiseksi edustajamääräksi tulla vain 120, joten kahden varaan näistä kolmesta ei saada lujaa hallituspohjaa. Ja tätä Unto Hämäläinen kauhistelee.
Mutta ei hän vahingossakaan mainitse, mistä historiallinen muutos johtuu eli PerusSuomalaisten noususta. Näin koko puolue yritetään häivyttää, eihän sellaista ole olemassakaan, josta ei puhuta. Ja näin varmaan päästään eroo syntymässä olevasta ongelmasta, että tulisikin jotain muutosta maamme valtaapitävien koostumukseen. Kansahan pyrkii äänestämään väärin eikä sen protestimielialalle saa antaa sytykkeitä. Jatketaan vain entisellään vanhoissa raiteissa ajamista, ennemminhän pöljä kansa on vaihdettava kuin hallitusherrojamme ja -ladyjämme.
PerusSuomalaisten kannatusnousun syitä
Viikonvaihteen Iltasanomat pohtii koko aukeamalla, miksi PerusSuomalaisten kannatus on noussut viimeisten kuukausien aikana lähes nousukiidolla. Vaikka jo elokuussa lukema oli 10,7%, on se nyt marraskuussa 14,9%. Eduskuntavaaleista kasvua on 10,8%. Ja Timo Soinikin on pyrsselissä mukamas poissa näkyvistä, puolueelta Jutta Urpilaisen mukaan puuttuu puolueohjalmakin ja yksi ja toinen puolue on kaiken lisäksi julistanut PerusÄssät päävastustajakseen. Ja kuitenkin PS senkus vaan porskuttaa!
Iltasanomat on oikein Taloustutkimuksella kysellyt kansalaisilta syytä moiseen ja saanut vastauksiakin. Ja vastaus ei olekaan senkaltainen, mitä muut jatkuvasti yrittävät viestittää kertoessaan, etteivät suuret Gallup-numerot toteudu, koska Timo Soinia voi äänestää vain Udellamaalla. Kannattajista vain 6% luokkaa ovat he, joiden mielestä he ovat nyt PerusSuomalaisia juuri Timo Soinin persoonan takia.
Suurimmaksi kannatuksen syyksi paljastuukin yleinen protesti ja muutos nykymenolle, jopa 32% kokoomuksesta siirtyneistä on tätä mieltä ja kaikistakin keskimäärin 22%. Myös arvomaailman samanlaisuus vastaajien kanssa nousee korkeaksi 14% eikä mikään muu erikseen mainittu yksityinen syy saa 16% kannatuksen. Erillisasioista maahanmuuttopolitiikka on ajanut PerusSuomalaisiin nykyisistä kannattajista 9%, EU-kriittisyys 4% ja jätevesiasetus vain 2%.
Tutkija päättelee puolueen kannatuksen olevan huteralla pohjalla ja kääntyvän laskuun, koska yleisin syy olla kannattajana on tyytymättömyys nykymenolle. Haastateltu Timo Soini ei puolestaan tähän yhdy, koska jos näin kävisi, täytyisi ensin poistua protestien syyt, jotka eivät kuitenkaan mihinkään katoa. Ja protestoinnista noin yleensäkin Timo lohkaisee, että johan sinä olisit ihmeellinen ihminen, jos et protestoisi, jos jokin menee pieleen.
Kyselytuloksista Timoa ihmetyttää eniten, ettei puolueen EU-kriittisyydellä ole suurempaa osuutta kannnattajiksi siirtymiseen. Siihenkin Timolla on selitys: Ehkä ihmiset eivät vielä oikein edes tajua, kuinka syvä EU:n kriisi tulee olemaan.
Yhtenä hyvin suurena syynä kannattajiksi siirtymiseen on siis ollut arvomaailman samanlaisuus vastaajien kanssa, keskustalaisista siirtyneillä tämä on syynä jopa 23%. Ja olemmehan me ryvettymätön puolue keskustaan verrattuna, miksi ei siis äänestettäisi juuri meitä, joiden kautta tulee esiin voimakkaimmin ankara kriittisyys nykymenolle.
Iltasanomat on oikein Taloustutkimuksella kysellyt kansalaisilta syytä moiseen ja saanut vastauksiakin. Ja vastaus ei olekaan senkaltainen, mitä muut jatkuvasti yrittävät viestittää kertoessaan, etteivät suuret Gallup-numerot toteudu, koska Timo Soinia voi äänestää vain Udellamaalla. Kannattajista vain 6% luokkaa ovat he, joiden mielestä he ovat nyt PerusSuomalaisia juuri Timo Soinin persoonan takia.
Suurimmaksi kannatuksen syyksi paljastuukin yleinen protesti ja muutos nykymenolle, jopa 32% kokoomuksesta siirtyneistä on tätä mieltä ja kaikistakin keskimäärin 22%. Myös arvomaailman samanlaisuus vastaajien kanssa nousee korkeaksi 14% eikä mikään muu erikseen mainittu yksityinen syy saa 16% kannatuksen. Erillisasioista maahanmuuttopolitiikka on ajanut PerusSuomalaisiin nykyisistä kannattajista 9%, EU-kriittisyys 4% ja jätevesiasetus vain 2%.
Tutkija päättelee puolueen kannatuksen olevan huteralla pohjalla ja kääntyvän laskuun, koska yleisin syy olla kannattajana on tyytymättömyys nykymenolle. Haastateltu Timo Soini ei puolestaan tähän yhdy, koska jos näin kävisi, täytyisi ensin poistua protestien syyt, jotka eivät kuitenkaan mihinkään katoa. Ja protestoinnista noin yleensäkin Timo lohkaisee, että johan sinä olisit ihmeellinen ihminen, jos et protestoisi, jos jokin menee pieleen.
Kyselytuloksista Timoa ihmetyttää eniten, ettei puolueen EU-kriittisyydellä ole suurempaa osuutta kannnattajiksi siirtymiseen. Siihenkin Timolla on selitys: Ehkä ihmiset eivät vielä oikein edes tajua, kuinka syvä EU:n kriisi tulee olemaan.
Yhtenä hyvin suurena syynä kannattajiksi siirtymiseen on siis ollut arvomaailman samanlaisuus vastaajien kanssa, keskustalaisista siirtyneillä tämä on syynä jopa 23%. Ja olemmehan me ryvettymätön puolue keskustaan verrattuna, miksi ei siis äänestettäisi juuri meitä, joiden kautta tulee esiin voimakkaimmin ankara kriittisyys nykymenolle.
lauantai 27. marraskuuta 2010
Nousukiitoko tasaantumassa
Viimeinen Yle-uutisten Taloustutkimuksella teettämä marraskuun gallup antoi taas mielenkiintoista tarkasteltavaa. Se on otsakoitu kertomalla demarien kannatuksen olevan alempana kuin koskaan. Myös on kerrottu keskustan alamäen kääntyneen ja puolueen nousseen toiseksi ohi demarien. Kokoomus on edelleen suurin laskusuunnasta huolimatta.
Edellisen lokakuun tulokseen verrattuna, jolloin PerusSuomalaiset saivat 1,8 % nousukiidon ja joka jo syyskuussakin oli noussut saman 1,8%, olisi kannatus nyt tasoittumassa, nousua on silti 0.6% ollen lukema nyt 14,9%, joka edellyttäisi nykyisen 5 kansanedustajan lukumäärän nousua kuusinkertaiseksi. Itse olen pitkään puhunut kansaedustajiemme luvun muodostuvat kaksinumeroiseksi ja luvun alkavan kakkosella.
Timo Soinikin käskee pitämään kiviä taskussa ja toppuuttelee kannatuslukujen olevan nyt ylärajoillaan ennustaen noin 10% lopullista tulosta. Näyttää kuitenkin aina vain satavan meidän PerusSuomalaisten laariin. Esim. galluptulosta kommentoidessaan Jutta Urpilainenkin happamasti totesi, ettei PerusSuomalaisilla ole ohjelmaa. Voi pyhä yksinkertaisuus. Nyt PS on 3,5% päässä demareista ja keskustaan matkaa on 3,7%. Virheät ovat perässä 5,8%.
Galluplukuja onkin mielenkiintoista verrata myös eduskuntavaalitulokseen. Sen mukaan nousijat ovat tosivähissä, PS:n 10,8% lisäksi löytyy vain virheiden +0,6%, vaikka niilläkin on kyllä laskua edellisgallupista. Muut ovatkin sitten hiipuvan kannatuksen kiroissa suurimpana nyt 1,0% noussut keskusta -4,5%. Demareilla on -3,5, kokoomuksella -1,2% ja vasemmistoliitolla-0,9%.
Selvennykseksi sen verran, kun aina löytyy viisastelijoita, että nämä %-luvut tarkoittavat prosenttiyksikköjä, niin kuin on tottuttu ilmoittamaan puoluekannatuksista puhuttaessa.
Edellisen lokakuun tulokseen verrattuna, jolloin PerusSuomalaiset saivat 1,8 % nousukiidon ja joka jo syyskuussakin oli noussut saman 1,8%, olisi kannatus nyt tasoittumassa, nousua on silti 0.6% ollen lukema nyt 14,9%, joka edellyttäisi nykyisen 5 kansanedustajan lukumäärän nousua kuusinkertaiseksi. Itse olen pitkään puhunut kansaedustajiemme luvun muodostuvat kaksinumeroiseksi ja luvun alkavan kakkosella.
Timo Soinikin käskee pitämään kiviä taskussa ja toppuuttelee kannatuslukujen olevan nyt ylärajoillaan ennustaen noin 10% lopullista tulosta. Näyttää kuitenkin aina vain satavan meidän PerusSuomalaisten laariin. Esim. galluptulosta kommentoidessaan Jutta Urpilainenkin happamasti totesi, ettei PerusSuomalaisilla ole ohjelmaa. Voi pyhä yksinkertaisuus. Nyt PS on 3,5% päässä demareista ja keskustaan matkaa on 3,7%. Virheät ovat perässä 5,8%.
Galluplukuja onkin mielenkiintoista verrata myös eduskuntavaalitulokseen. Sen mukaan nousijat ovat tosivähissä, PS:n 10,8% lisäksi löytyy vain virheiden +0,6%, vaikka niilläkin on kyllä laskua edellisgallupista. Muut ovatkin sitten hiipuvan kannatuksen kiroissa suurimpana nyt 1,0% noussut keskusta -4,5%. Demareilla on -3,5, kokoomuksella -1,2% ja vasemmistoliitolla-0,9%.
Selvennykseksi sen verran, kun aina löytyy viisastelijoita, että nämä %-luvut tarkoittavat prosenttiyksikköjä, niin kuin on tottuttu ilmoittamaan puoluekannatuksista puhuttaessa.
perjantai 26. marraskuuta 2010
Joulu - ilojuhla verraton
Teemme parast´ aikaa Kankaanpään Urheilijoiden jokavuotista ennen joulua joka kotiin jaettavaa lehteä, johon laadin mieliämme herkistävästä joulusta oheisen joulukirjoituksen:
JOULU on jotain niin suurta, ettemme täysin ymmärrä kaikkea siihen liittyvää tunnettamme, muistojamme ja odotuksiamme. Emme kyllin osaa kuvata kaikkea sitä hyvää, mitä joulu meille tarjoaa. Tekee mieli liittyä runoilija Uuno Kailaan lapsifantasioihin hänen kuvatessaan sanoja: "On olemassa hyvin paljon sanoja. Sanat elävät ja minä voin ne nähdä. Toiset ovat rumia ja toiset kauniita". Hyvien sanojen joukkoon hän liittää äidin ja kesän, varauksin myös isän. Me kaikki varmasti lisäisimme siihen joukkoon myös JOULUN.
Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä mielemme ja koko olemuksemme valtaava JOULU tulee väkevästi esiin Juhanin JOULUYÖN puheessa: Öitä on monia, mutta JOULU on vain kerran vuodessa, ja sen tähden iloitkaamme nyt. Iloitse, sinä JOULUHUONE, iloitse koko Israelin maa! Tänä yönä, tällä hetkellä on tapahtunut suuri ihme Babylonin kaupungissa.
On erinomaista että vuosi vuodelta joulu valtaa mielemme ja saamme iloita JOULUN sanomasta, pienen Jeesus-lapsen syntymästä meidän vianalaisten ihmisten Vapahtajaksi. Tätä joulun ydintä kaiken sen ympärille rakennetun kirkkaiden valojen, värien, lahjojen, ruokien keskellä saamme sisäistää esimerkiksi kirkontäyteisissä Kauneimmissa JOULULAULUTILAISUUKSISSA laulaessamme sydäntemme pohjasta rakkkaita laulujamme.
Taas kaikki kauniit muistot/ mun tulee mielehen:/ lumivalkeat pellot, puistot/ ja juhla Jeesuksen.
JOULUYÖ, juhlayö/ päättynyt kaikk´ on työ,/ kaks´ vain valveill´ on puolisoa/ lapsen herttaisen nukkuessa/ seimikätkyessään,/ seimikätkyessään.
Luo köyhän niin kuin rikkahan/ saa, JOULU ihana!/ Pimeytehen maailman/ tuo taivaan valoa!/ Sua halajan, sua odotan,/ sä Herra maan ja taivahan./ Nyt köyhän niin kuin rikkaan luo/ suloinen JOULUS tuo!
Tämä tunto ja rukousmieli olkoon meilläkin valmistautuessamme vastaanottamaan JOULUN suurta ilojuhlaan. Aivan samalla tavalla myös Siionin virsien uudistaja Vilhelmi Malmivaarakin rukoilee: Juuri meille kylmenneille Jeesus avuks tullut on. Kiitä, kiitä Herraa siitä, usko vaikk´ oot mahdoton. Nyt on sulla, nyt on mulla, ILOJUHLA verraton.
JOULU on jotain niin suurta, ettemme täysin ymmärrä kaikkea siihen liittyvää tunnettamme, muistojamme ja odotuksiamme. Emme kyllin osaa kuvata kaikkea sitä hyvää, mitä joulu meille tarjoaa. Tekee mieli liittyä runoilija Uuno Kailaan lapsifantasioihin hänen kuvatessaan sanoja: "On olemassa hyvin paljon sanoja. Sanat elävät ja minä voin ne nähdä. Toiset ovat rumia ja toiset kauniita". Hyvien sanojen joukkoon hän liittää äidin ja kesän, varauksin myös isän. Me kaikki varmasti lisäisimme siihen joukkoon myös JOULUN.
Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä mielemme ja koko olemuksemme valtaava JOULU tulee väkevästi esiin Juhanin JOULUYÖN puheessa: Öitä on monia, mutta JOULU on vain kerran vuodessa, ja sen tähden iloitkaamme nyt. Iloitse, sinä JOULUHUONE, iloitse koko Israelin maa! Tänä yönä, tällä hetkellä on tapahtunut suuri ihme Babylonin kaupungissa.
On erinomaista että vuosi vuodelta joulu valtaa mielemme ja saamme iloita JOULUN sanomasta, pienen Jeesus-lapsen syntymästä meidän vianalaisten ihmisten Vapahtajaksi. Tätä joulun ydintä kaiken sen ympärille rakennetun kirkkaiden valojen, värien, lahjojen, ruokien keskellä saamme sisäistää esimerkiksi kirkontäyteisissä Kauneimmissa JOULULAULUTILAISUUKSISSA laulaessamme sydäntemme pohjasta rakkkaita laulujamme.
Taas kaikki kauniit muistot/ mun tulee mielehen:/ lumivalkeat pellot, puistot/ ja juhla Jeesuksen.
JOULUYÖ, juhlayö/ päättynyt kaikk´ on työ,/ kaks´ vain valveill´ on puolisoa/ lapsen herttaisen nukkuessa/ seimikätkyessään,/ seimikätkyessään.
Luo köyhän niin kuin rikkahan/ saa, JOULU ihana!/ Pimeytehen maailman/ tuo taivaan valoa!/ Sua halajan, sua odotan,/ sä Herra maan ja taivahan./ Nyt köyhän niin kuin rikkaan luo/ suloinen JOULUS tuo!
Tämä tunto ja rukousmieli olkoon meilläkin valmistautuessamme vastaanottamaan JOULUN suurta ilojuhlaan. Aivan samalla tavalla myös Siionin virsien uudistaja Vilhelmi Malmivaarakin rukoilee: Juuri meille kylmenneille Jeesus avuks tullut on. Kiitä, kiitä Herraa siitä, usko vaikk´ oot mahdoton. Nyt on sulla, nyt on mulla, ILOJUHLA verraton.
torstai 25. marraskuuta 2010
Kuuluisa Nuiva Manifesti
Tässä luettavaksesi ja harkittavaksesi PerusSuomalaisten laatima kuuluisa
Manifesti
Manifestin allekirjoittajat
Eduskuntavaalien lähestyminen sekä maahanmuuttoasenteita kartoittaneet mielipidekyselyt ovat saaneet lähes kaikki puolueet hätääntymään. Kriittistä maahanmuuttokeskustelua vaativat nyt kilvan poliitikot vasemmalta oikealle. Ne samat poliitikot, joille kuuluu kunnia jo kaksikymmentä vuotta jatkuneesta maahanmuuton ja maahanmuuttajien kritiikittömästä ylistyksestä ja ongelmien lakaisusta maton alle.
Tälle ”uuskriittiselle” liikehdinnälle on ominaista, että kritiikki kohdistuu yksinomaan kotoutukseen. Varsinkin siihen, että kotouttamiseen ei ole käytetty riittävästi rahaa. Maahanmuuton ongelmat, joiden olemassaoloa ei sentään enää kiistetä, nähdään haasteena, josta kyllä selvitään, kunhan vain resursseja lisätään.
Sen sijaan itse maahanmuutto, etenkin humanitaarinen maahanmuutto kolmannesta maailmasta, nähdään luonnonvoiman kaltaisena ilmiönä, jonka edessä nostetaan kädet pystyyn.Me allekirjoittaneet perussuomalaiset ehdokkaat vuoden 2011 eduskuntavaaleissa haluamme kyseenalaistaa tämän lähestymistavan. Me emme usko, että maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ongelmat olisivat ratkaistavissa suurellakaan rahalla. Jos ne olisivat ratkaistavissa, miksi niitä ei ole jo ratkaistu? Resurssit ja niiden kohdentaminenhan ovat juuri niiden valtapuolueiden käsissä, jotka nyt vaativat lisäpanostuksia kotouttamiseen. Jos ongelmat olisivat ratkaistavissa, miksi yksikään Länsi-Euroopan maa ei ole ratkaissut niitä? Miksi ja miten Suomi onnistuisi siinä, missä kaikki muut ovat epäonnistuneet?Toisaalta katsomme, että vaikka monikulttuurisuuden haittoja voidaankin hillitä tai ainakin peitellä suurilla rahallisilla satsauksilla, tällaiset toimenpiteet tyypillisesti johtavat vähemmistöihin kuuluvien suosimiseen enemmistöön kuuluvien kustannuksella ja siten lisäävät epäoikeudenmukaisuutta ja katkeruutta sekä myrkyttävät väestöryhmien suhteita. Esimerkkinä voidaan mainita se, että Helsingin kaupunki majoittaa työttömiä maahanmuuttajia kovan rahan luksusasuntoihin, jotta maahanmuuttajat eivät kasautuisi lähiöihin. Vaikka ghettoutumisongelma on todellinen, tapa, jolla sitä yritetään ratkaista, on muista syistä sietämätön.Huono maahanmuutto ei ole luonnonvoima. Se on poliittinen valinta.
Irtisanoutuminen monikultturismista
Suomen tulee luopua nykyisestä, muualta Länsi-Euroopasta ja varsinkin Ruotsista kopioidusta monikultturistisesta valtioideologiasta, erilaisuuden ihannoimisesta ja itsetarkoituksellisesta ylläpidosta.Edellä sanottu tarkoittaa sitä, että julkinen valta turvaa kaikille yhtäläisen vapauden ylläpitää omaa kulttuuriaan, kieltään, identiteettiään ja uskonnollista vakaumustaan, mutta ei ryhdy vähemmistöidentiteettien rahoittajaksi. Maahanmuuttajien uskonnollisten ja kulttuurillisten erityistarpeiden tyydyttäminen ei mielestämme kuulu veronmaksajien rahoittaman Suomen valtion ydintoimintoihin.
Monikultturismista luopuminen merkitsee myös sitä, että maahanmuuttajien yksilöllisten oikeuksien loukkauksia ei katsella läpi sormien "yhteisöllisten oikeuksien" varjolla. Lasten, niin tyttöjen kuin poikien, sukuelinten rituaalisilpomiset on kriminalisoitava yksiselitteisesti, ja niistä on säädettävä riittävän ankarat seuraamukset. Yhteiskunnan on aktiivisin toimin ehkäistävä maahanmuuttajanaisten jäämistä kotiin ja kielenopetuksen sekä muiden tehokkaiden kotoutustoimien ulkopuolelle. Järjestettyjä ja pakkoavioliittoja sekä tosiasiallista moniavioisuutta vastaan on taisteltava päättäväisesti. Uskonnonvapaus ja oikeus uskonnosta luopumiseen on turvattava myös vähemmistöryhmien jäsenille.Uusien vähemmistökielten opetuksesta julkisin varoin peruskouluissa tulee luopua. Vastaavasti keskeiselle sijalle kotouttamisessa tulee nostaa kaikkia maahanmuuttajia koskeva suomen kielen opetus. Opetukselle on asetettava selkeät oppimistavoitteet. Toimeentulotuki on sidottava kielen opiskeluun ja asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamiseen.Edelleen monikultturismista luopuminen tarkoittaa sitä, että eri maahanmuuttajaryhmät sopeutuvat suomalaisiin viranomaiskäytäntöihin eikä päinvastoin. Terveydenhoitohenkilökunnan, poliisin ja muiden toimijoiden muutenkin niukkoja ajallisia ja rahallisia resursseja ei pidä haaskata erilaisiin kulttuurisensitiivisyys- ja toiseudenkohtaamiskoulutuksiin.Suomen tulee olla tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa noudatetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa, ei lopputuloksen tasa-arvoa. Tasa-arvoa ei ole se, että kaikki tulevat maaliin yhtä aikaa, vaan se, että kaikki saavat lähteä liikkeelle samalta viivalta ja yhtä aikaa. Minkäänlaisia etnisiin kiintiöihin tai positiiviseen syrjintään perustuvia käytäntöjä ei pidä sallia esimerkiksi julkisessa rekrytoinnissa. Vastaavasti vähemmistöjen edustajille ei tule uskonnollis-kulttuurisin perustein myöntää erivapauksia työtehtävien hoidossa. Esimerkkinä voidaan mainita muslimilääkärit ja -hoitajat, jotka kieltäytyvät hoitamasta vastakkaista sukupuolta olevia potilaita.
Turvapaikanhakijat
Äärimmäisen pieni osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista saa turvapaikan, mikä johtuu siitä, että äärimmäisen pieni osa turvapaikanhakijoista on kansainvälisten sopimusten tarkoittamia pakolaisia, joiden suojeluun Suomi on sitoutunut. Suurin osa turvapaikanhakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä tai lähtömaan yleisten olosuhteiden vuoksi. Esimerkiksi Somaliasta saapuvista turvapaikanhakijoista saa vuosittain turvapaikan vain mitätön murto-osa, mutta oleskelulupa ns. toissijaisen suojelun nojalla myönnetään joko heti tai valitusprosessin jälkeen suurimmalle osalle.Sosiaalinen siirtolaisuus tulee Suomelle suunnattoman kalliiksi, aiheuttaa ghettoutumisen kaltaisia ongelmia ja luo yhteiskunnallisia jännitteitä sekä syö viranomaisten resursseja. Tämän vuoksi sosiaalista siirtolaisuutta on vähennettävä ennen kaikkea vähentämällä Suomen houkuttelevuutta sosiaalisten siirtolaisten näkökulmasta.
Tulemme kansanedustajina ajamaan esim. seuraavia toimenpiteitä:Suomi ottaa käyttöön pikakäännytyksen, jossa ilmeisen perusteeton (kuten toisen EU-maan kansalaisen tekemä) turvapaikkahakemus käsitellään ja hylätään 24 tunnin aikana ja käännytys pannaan toimeen välittömästi. Nykyisen hallituksen toimenpiteet Romanian kansalaisten tekemien hakemusten suhteen ovat täysin kosmeettisia.Suomi lopettaa rahallisen toimeentulotuen maksamisen vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille. Nykyhallituksen toimeentulotukeen tekemät leikkaukset ovat kosmeettisia, koska Suomen maksamat tuet ovat edelleen koko EU:n suurimpia. Turvapaikanhakijoille tulisi kustantaa ruoka, asuminen ja välttämättömät terveydenhoito- sekä vaatetuskulut mutta ei muuta.Kaikista kielteisistä turvapaikkapäätöksistä valitetaan, minkä vuoksi valitusprosessia on yksinkertaistettava ja lyhennettävä. Sellaiset inhimilliset siteet, jotka ovat syntyneet vasta haku- tai valitusprosessin aikana, eivät voi olla peruste oleskeluluvan myöntämiselle tai kielteisen päätöksen kumoamiselle.Kaikki ns. Dublin-tapaukset on palautettava siihen EU-maahan, johon he ovat ensimmäiseksi saapuneet. Euroopan unionin tasolla on ajettava sellaista mallia, että Dublin-tapausten käännyttämisestä aiheutuneet kulut voidaan periä siltä jäsenmaalta, johon turvapaikanhakijaon ensimmäiseksi saapunut. Tämä kannustaisi lähinnä Kreikkaa, Italiaa ja Espanjaa tehostamaan ulkorajojen valvontaa ja toisaalta luopumaan nykyisestä roolistaan läpikulkumaina.
Kiintiöpakolaiset
Nähdäksemme kiintiöpakolaisjärjestelmä ei ole yhtä ongelmallinen kuin ns. spontaanit turvapaikanhakijat, koska se antaa Suomelle mahdollisuuden hallita muuttovirtaa. On kuitenkin muistettava, että vain muutamalla maailman maalla on käytössä pakolaiskiintiö, eikä mikään kansainvälinen sopimus velvoita Suomea sellaiseen.Kiintiöpakolaisten määrä on sopeutettava yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Jos julkisia menoja ja palveluita leikataan, myös pakolaiskiintiötä on leikattava. Tulijoiksi pitää ensisijaisesti valita sellaisten kansallisten ja uskonnollisten ryhmien jäseniä, joiden sopeutumis- ja kotoutumisennuste on kokemusperäisesti hyvä.
Ghettoutuminen pysäytettävä alkuunsa
Suomi seuraa ghettoutumiskehityksessä muun Euroopan esimerkkiä. Humanitaariset maahanmuuttajat hakeutuvat oleskeluluvan saatuaan kaupunkien lähiöihin. Näin syntyy vähemmistöjen enklaaveja, joiden sisällä elävillä ihmisillä ei ole kontaktipintaa normaalin yhteiskunnan kanssa eikä tarvetta tai edellytyksiä oppia kunnolla suomea. Jatkuva mekkalointi Euroopan kaupunkien maahanmuuttajalähiöissä kertoo, mikä Suomea nykymenolla odottaa.Ei ole mitään järkevää syytä asuttaa työttömiä maahanmuuttajia verovaroilla kaupunkeihin, joissa asumisen hinta on kaikkein korkein. Maahanmuuttajien suosiminen asuntojonoissa on omiaan myrkyttämään kantaväestöön kuuluvien asenteita, minkä lisäksi maahanmuuttajille jaetut asunnot ovat pois niiltä pienituloisilta, joille olisi työn kannalta tärkeää asua paikkakunnalla, mutta joilla ei ole varaa yksityisen sektorin vuokriin.Katsomme, että kuntia on kiellettävä hyväksymästä asuntojonoihinsa sellaisia maahanmuuttajia, joiden asumisen tosiasiallinen maksaja on valtio tai kunta itse. Humanitaariselle maahanmuuttajalle tulee osoittaa asunto sieltä, mistä asuntoja on edullisesti saatavilla. Hän on vapaa muuttamaan uuteen osoitteeseen heti, kun hän pystyy itse vastaamaan asumismenoistaan.
Kotoutus uusille urille
Hallitsemattoman maahanmuuton kannattajat vetoavat usein siihen, että Suomi onnistui sijoittamaan myös talvisodan alla evakkoon lähteneet lähes puoli miljoonaa karjalaista. Lisäksi muistutetaan, että Yhdysvallat on hyvä esimerkki onnistuneesta monikulttuurisesta yhteiskunnasta.Kannatamme lämpimästi sitä, että Suomi luopuu nykyisestä, vastikkeettomiin tulonsiirtoihin perustuvasta ja passivoivasta kotouttamispolitiikastaan ja ottaa oppia sekä Yhdysvaltain käytännöistä että karjalaisevakkojen asuttamisesta.Maahanmuuttajalle maksettavalle toimeentulotuelle tulee Yhdysvaltain tapaan asettaa takaraja, esim. yksi vuosi. Harkittavaksi voidaan myös ottaa toimeentulotuen korvaaminen valtion myöntämällä tai takaamalla matalakorkoisella tahi korottomalla kotoutumislainalla, jonka maahanmuuttaja joutuu tietyn ajan puitteissa maksamaan takaisin. Tällä tavoin autettiin alkuun myös karjalaisevakot.Suomalaiset veronmaksajat rahoittavat asiointitulkkausta henkilöille, jotka ovat asuneet maassa vuosikausia. Tällainen loputon vastaantuleminen ei kannusta kielen opiskeluun. Katsomme, että välttämättömissä kotouttamiseen liittyvissä toimenpiteissä valtion tulee kustantaa tulkkaukset korkeintaan ensimmäisten kolmen vuoden ajalta siitä päivästä lukien, kun oleskelulupa on myönnetty. Tämän jälkeen kustannukset, jos tulkkauksia järjestetään, maksaa aina se taho, joka tulkkausta tarvitsee.
Perheiden yhdistäminen hallintaan
Perheenyhdistämismekanismista on tullut tärkein sosiaalisen siirtolaisuuden kanava, ja järjestelmää on sen törkeän hyväksikäytön lopettamiseksi kiristettävä tuntuvasti.Laki asettaa perheenyhdistämistä hakevalle, Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle toimeentulovaatimuksen. Tämä vaatimus ei kuitenkaan ulotu niihin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan humanitaaristen syiden nojalla. Tämän johdosta esimerkiksi kaikilla Suomesta oleskeluluvan saaneilla somaleilla, irakilaisilla ja afgaaneilla on oikeus perheenyhdistämiseen, vaikka he olisivat kokonaan tulonsiirtojen varassa.Katsomme, että vaatimus itsenäisestä toimeentulosta ja kyvystä huolehtia taloudellisesti myös Suomeen kutsuttavasta perheenjäsenestä ulotetaan kaikkiin maahanmuuttajiin, pois lukien ne, jotka ovat kansainvälisten sopimusten tarkoittamia pakolaisia. Tanskan mallin mukaisesti voidaan edellyttää esimerkiksi, että perheen yhdistämistä hakeva henkilö ei saa olla nauttinut toimeentulotukea viimeisten kahden vuoden aikana.
Oleskeluluvan edellytysten päättyminen
Vakavaan rikokseen tai toistuviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat on karkotettava maasta riippumatta siitä, millaiset olosuhteet alkuperämaassa vallitsevat. Osoittamalla piittaamattomuutta Suomen lakeja ja suomalaisia kohtaan maahanmuuttajan on katsottava luopuneen vapaaehtoisesti niistä oikeuksista ja eduista, jotka Suomi on hänelle tarjonnut.Mikäli humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneen todetaan vierailevan lähtömaassaan esimerkiksi lomailemassa tai sotimassa, tai jos hän lähettää sinne lapsiaan "kulttuuria oppimaan", on todettava, että hän ei tosiasiallisesti ole suojelun tarpeessa, ja hänen oleskelulupansa on peruutettava.Nähdäksemme oleskelulupa on peruutettava myös, jos käy myöhemmin ilmi, että se on myönnetty valheellisten henkilöön, lähtömaahan tai olosuhteisiin liittyvien tietojen nojalla. Toisin kuin nykyään, viranomaisille valehtelun tulee johtaa seurauksiin.Edelleen katsomme, että oleskelulupa on peruutettava, mikäli sen saaneen henkilön on todettu järjestävän laitonta maahanmuuttoa Suomeen tai EU:n alueelle tai jos hän on lähettänyt Suomesta varoja jollekin kotimaassaan käytävän aseellisen konfliktin osapuolelle tai terroristijärjestölle.
Kansalaisuus on palkinto
Mielestämme kansalaisuuden tulee olla palkinto ja tunnustus jo tapahtuneesta integroitumisesta. Sen ei pidä olla etukäteislahja, jolla maahanmuuttajaa maanitellaan kotoutumaan. Pelkkä Suomessa vietetty aika ei voi olla peruste kansalaisuuden myöntämiselle, ei edes humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla. Varsinkaan kielitaitovaatimuksia ei pidä höllentää, kuten valmisteilla olevassa uudessa kansalaisuuslaissa tehdään.Katsomme, että Suomen tulisi ottaa käyttöön ns. ehdollinen kansalaisuus. Se voitaisiin myöntää esim. viiden vuoden maassaolon jälkeen muiden ehtojen (kielitaito, ei huomattavaa riippuvuutta tulonsiirroista, ei merkittävää rikoshistoriaa) täyttyessä. Ehdollinen kansalaisuus sisältäisi täydet kansalaisoikeudet, mutta se voitaisiin peruuttaa, jos kansalaisuuden myöntämisen edellytykset lakkaisivat. Kansalaisuuden ehdollinen kausi voisi kestää esim. kymmenen vuotta.
Maahanmuuton kustannukset selvitettävä
Istuvan hallituksen maahanmuuttoministeri on kieltäytynyt teettämästä selvitystä maahanmuuton kustannuksista. Katsomme, että sitten, kun maahanmuutto-ongelman paisuminen on tiukentuneen lainsäädännön ja käytännön avulla saatu pysähtymään, on aika katsoa taaksepäin. Ehdotamme riippumattoman "totuuskomission" luomista selvittämään, mitä humanitaarinen maahanmuutto on tosiasiallisesti tullut maksamaan suomalaisille viimeisten 20 vuoden aikana.”Totuuskomission” tehtävänä on selvittää myös maahanmuuttoasioista vastaavien virkamiesten ja poliitikkojen toimintaa samalta ajanjaksolta. Mikäli taustalta paljastuu taloudellisen edun tavoittelua, virka-aseman väärinkäyttöä, virkavelvollisuuksien rikkomista tahi lain kirjaimen tai hengen vastaisia kirjoittamattomia sääntöjä tai ohjeistuksia, asianosaiset henkilöt on saatettava oikeudelliseen vastuuseen.
Nykymuotoinen kehitysapu lopetettava
Nähdäksemme Suomen ei valtiona tule esiintyä globaalina, eettisenä toimijana. Suomen valtio on ensisijaisesti asiakasomistajiensa eli veroja maksavien kansalaisten edunvalvontamekanismi. Sen ydintehtäviin kuuluu suomalaisten hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen.Suomi siirtää vuosittain lähes tuhat miljoonaa euroa suomalaisten veronmaksajien rahaa kehitysmaihin. Summaan on vielä lisättävä EU:n ja YK:n jäsenmaksuihin sisältyvä kehitysapu. Tällaiset rahansiirrot eivät nähdäksemme kuulu valtion ydintoimintoihin, varsinkaan aikana, jolloin samainen Suomen valtio ottaa joka kuukausi tuhat miljoonaa euroa uutta velkaa, ja varsinkaan, kun nykymuotoisen kehitysavun näytöt kehitysmaiden elinolojen edistämisessä ovat parhaimmillaankin kyseenalaiset.Katsomme, että nykymuotoinen, valtion budjetista maksettava kehitysapu on lakkautettava kokonaan.Budjettirahoitteisen kehitysavun tilalle esitämme vapaaehtoista kehitysyhteistyömaksua. Veroilmoituksen yhteydessä kansalaisella olisi mahdollisuus suorittaa haluamansa kokoinen summa kehitysyhteistyötarkoituksiin. Esimerkiksi vuonna 2015 kerätyistä maksuista muodostuisi Suomen kehitysyhteistyöbudjetti vuodelle 2017. Tällä tavoin globaalia vastuuta kokevilla kansalaisilla säilyisi mahdollisuus tukea kehitysmaita, mutta maailmanparantaminen tapahtuisi omasta eikä jonkun muun kukkarosta.Kehitysavun kohdentamisen tulee olla valtion, ei kansalaisjärjestöjen, vastuulla, ja avun myöntämiselle on asetettava erittäin tiukat ehdot. Minkäänlaista kulttuurirelativismia ei tule avun saajien suhteen harjoittaa. Kehitysmaiden - ja koko maailman - suurin ongelma on tällä hetkellä väestöräjähdys, joka puolestaan liittyy kiinteästi naisen alistettuun asemaan ja koulutukseen. Kehitysmaalle maksettava tuki on sidottava paitsi demokratian edistämiseen ja hyvään hallintoon myös syntyvyyden sääntelyyn ja siinä saavutettuihin tuloksiin sekä naisen aseman kohentamiseen ennen kaikkea koulutuksen ja perhelainsäädännön keinoin.
Ei maahanmuuttoa vastaan vaan paremman maahanmuuton puolesta
Emme hyväksy yksinkertaistavaa vastakkainasettelua "tiukan" ja "löysän" maahanmuuttopolitiikan välillä. Politiikan on oltava tiukkaa sellaisen maahanmuuton osalta, jonka vaikutukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat kielteiset. Suomella ei ole varaa eikä velvollisuutta toimia maailmanlaajuisena sosiaalivirastona.Sen sijaan katsomme, että Suomen on oltava avoin sellaiselle maahanmuutolle, jonka vaikutukset ovat neutraalit tai myönteiset. Tämä merkitsee sitä, että maahanmuuttaja, joka sopeuttaa ja elättää itse itsensä, on tervetullut.Tavalliset maahanmuuttajat arvostavat samoja asioita kuin tavalliset suomalaisetkin: kohtuullisia veroja, hyvää koulutusjärjestelmää, yhteiskuntarauhaa, turvallisuutta. Huono maahanmuutto nakertaa pohjaa näiltä vetovoimatekijöiltä. Mitä avokätisemmin Suomi kohtelee sosiaalisia maahanmuuttajia, sitä vähemmän Suomi pystyy kilpailemaan hyvistä ja osaavista maahanmuuttajista.
Allekirjoittajat
Manifesti
Manifestin allekirjoittajat
Eduskuntavaalien lähestyminen sekä maahanmuuttoasenteita kartoittaneet mielipidekyselyt ovat saaneet lähes kaikki puolueet hätääntymään. Kriittistä maahanmuuttokeskustelua vaativat nyt kilvan poliitikot vasemmalta oikealle. Ne samat poliitikot, joille kuuluu kunnia jo kaksikymmentä vuotta jatkuneesta maahanmuuton ja maahanmuuttajien kritiikittömästä ylistyksestä ja ongelmien lakaisusta maton alle.
Tälle ”uuskriittiselle” liikehdinnälle on ominaista, että kritiikki kohdistuu yksinomaan kotoutukseen. Varsinkin siihen, että kotouttamiseen ei ole käytetty riittävästi rahaa. Maahanmuuton ongelmat, joiden olemassaoloa ei sentään enää kiistetä, nähdään haasteena, josta kyllä selvitään, kunhan vain resursseja lisätään.
Sen sijaan itse maahanmuutto, etenkin humanitaarinen maahanmuutto kolmannesta maailmasta, nähdään luonnonvoiman kaltaisena ilmiönä, jonka edessä nostetaan kädet pystyyn.Me allekirjoittaneet perussuomalaiset ehdokkaat vuoden 2011 eduskuntavaaleissa haluamme kyseenalaistaa tämän lähestymistavan. Me emme usko, että maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ongelmat olisivat ratkaistavissa suurellakaan rahalla. Jos ne olisivat ratkaistavissa, miksi niitä ei ole jo ratkaistu? Resurssit ja niiden kohdentaminenhan ovat juuri niiden valtapuolueiden käsissä, jotka nyt vaativat lisäpanostuksia kotouttamiseen. Jos ongelmat olisivat ratkaistavissa, miksi yksikään Länsi-Euroopan maa ei ole ratkaissut niitä? Miksi ja miten Suomi onnistuisi siinä, missä kaikki muut ovat epäonnistuneet?Toisaalta katsomme, että vaikka monikulttuurisuuden haittoja voidaankin hillitä tai ainakin peitellä suurilla rahallisilla satsauksilla, tällaiset toimenpiteet tyypillisesti johtavat vähemmistöihin kuuluvien suosimiseen enemmistöön kuuluvien kustannuksella ja siten lisäävät epäoikeudenmukaisuutta ja katkeruutta sekä myrkyttävät väestöryhmien suhteita. Esimerkkinä voidaan mainita se, että Helsingin kaupunki majoittaa työttömiä maahanmuuttajia kovan rahan luksusasuntoihin, jotta maahanmuuttajat eivät kasautuisi lähiöihin. Vaikka ghettoutumisongelma on todellinen, tapa, jolla sitä yritetään ratkaista, on muista syistä sietämätön.Huono maahanmuutto ei ole luonnonvoima. Se on poliittinen valinta.
Irtisanoutuminen monikultturismista
Suomen tulee luopua nykyisestä, muualta Länsi-Euroopasta ja varsinkin Ruotsista kopioidusta monikultturistisesta valtioideologiasta, erilaisuuden ihannoimisesta ja itsetarkoituksellisesta ylläpidosta.Edellä sanottu tarkoittaa sitä, että julkinen valta turvaa kaikille yhtäläisen vapauden ylläpitää omaa kulttuuriaan, kieltään, identiteettiään ja uskonnollista vakaumustaan, mutta ei ryhdy vähemmistöidentiteettien rahoittajaksi. Maahanmuuttajien uskonnollisten ja kulttuurillisten erityistarpeiden tyydyttäminen ei mielestämme kuulu veronmaksajien rahoittaman Suomen valtion ydintoimintoihin.
Monikultturismista luopuminen merkitsee myös sitä, että maahanmuuttajien yksilöllisten oikeuksien loukkauksia ei katsella läpi sormien "yhteisöllisten oikeuksien" varjolla. Lasten, niin tyttöjen kuin poikien, sukuelinten rituaalisilpomiset on kriminalisoitava yksiselitteisesti, ja niistä on säädettävä riittävän ankarat seuraamukset. Yhteiskunnan on aktiivisin toimin ehkäistävä maahanmuuttajanaisten jäämistä kotiin ja kielenopetuksen sekä muiden tehokkaiden kotoutustoimien ulkopuolelle. Järjestettyjä ja pakkoavioliittoja sekä tosiasiallista moniavioisuutta vastaan on taisteltava päättäväisesti. Uskonnonvapaus ja oikeus uskonnosta luopumiseen on turvattava myös vähemmistöryhmien jäsenille.Uusien vähemmistökielten opetuksesta julkisin varoin peruskouluissa tulee luopua. Vastaavasti keskeiselle sijalle kotouttamisessa tulee nostaa kaikkia maahanmuuttajia koskeva suomen kielen opetus. Opetukselle on asetettava selkeät oppimistavoitteet. Toimeentulotuki on sidottava kielen opiskeluun ja asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamiseen.Edelleen monikultturismista luopuminen tarkoittaa sitä, että eri maahanmuuttajaryhmät sopeutuvat suomalaisiin viranomaiskäytäntöihin eikä päinvastoin. Terveydenhoitohenkilökunnan, poliisin ja muiden toimijoiden muutenkin niukkoja ajallisia ja rahallisia resursseja ei pidä haaskata erilaisiin kulttuurisensitiivisyys- ja toiseudenkohtaamiskoulutuksiin.Suomen tulee olla tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa noudatetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa, ei lopputuloksen tasa-arvoa. Tasa-arvoa ei ole se, että kaikki tulevat maaliin yhtä aikaa, vaan se, että kaikki saavat lähteä liikkeelle samalta viivalta ja yhtä aikaa. Minkäänlaisia etnisiin kiintiöihin tai positiiviseen syrjintään perustuvia käytäntöjä ei pidä sallia esimerkiksi julkisessa rekrytoinnissa. Vastaavasti vähemmistöjen edustajille ei tule uskonnollis-kulttuurisin perustein myöntää erivapauksia työtehtävien hoidossa. Esimerkkinä voidaan mainita muslimilääkärit ja -hoitajat, jotka kieltäytyvät hoitamasta vastakkaista sukupuolta olevia potilaita.
Turvapaikanhakijat
Äärimmäisen pieni osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista saa turvapaikan, mikä johtuu siitä, että äärimmäisen pieni osa turvapaikanhakijoista on kansainvälisten sopimusten tarkoittamia pakolaisia, joiden suojeluun Suomi on sitoutunut. Suurin osa turvapaikanhakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä tai lähtömaan yleisten olosuhteiden vuoksi. Esimerkiksi Somaliasta saapuvista turvapaikanhakijoista saa vuosittain turvapaikan vain mitätön murto-osa, mutta oleskelulupa ns. toissijaisen suojelun nojalla myönnetään joko heti tai valitusprosessin jälkeen suurimmalle osalle.Sosiaalinen siirtolaisuus tulee Suomelle suunnattoman kalliiksi, aiheuttaa ghettoutumisen kaltaisia ongelmia ja luo yhteiskunnallisia jännitteitä sekä syö viranomaisten resursseja. Tämän vuoksi sosiaalista siirtolaisuutta on vähennettävä ennen kaikkea vähentämällä Suomen houkuttelevuutta sosiaalisten siirtolaisten näkökulmasta.
Tulemme kansanedustajina ajamaan esim. seuraavia toimenpiteitä:Suomi ottaa käyttöön pikakäännytyksen, jossa ilmeisen perusteeton (kuten toisen EU-maan kansalaisen tekemä) turvapaikkahakemus käsitellään ja hylätään 24 tunnin aikana ja käännytys pannaan toimeen välittömästi. Nykyisen hallituksen toimenpiteet Romanian kansalaisten tekemien hakemusten suhteen ovat täysin kosmeettisia.Suomi lopettaa rahallisen toimeentulotuen maksamisen vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille. Nykyhallituksen toimeentulotukeen tekemät leikkaukset ovat kosmeettisia, koska Suomen maksamat tuet ovat edelleen koko EU:n suurimpia. Turvapaikanhakijoille tulisi kustantaa ruoka, asuminen ja välttämättömät terveydenhoito- sekä vaatetuskulut mutta ei muuta.Kaikista kielteisistä turvapaikkapäätöksistä valitetaan, minkä vuoksi valitusprosessia on yksinkertaistettava ja lyhennettävä. Sellaiset inhimilliset siteet, jotka ovat syntyneet vasta haku- tai valitusprosessin aikana, eivät voi olla peruste oleskeluluvan myöntämiselle tai kielteisen päätöksen kumoamiselle.Kaikki ns. Dublin-tapaukset on palautettava siihen EU-maahan, johon he ovat ensimmäiseksi saapuneet. Euroopan unionin tasolla on ajettava sellaista mallia, että Dublin-tapausten käännyttämisestä aiheutuneet kulut voidaan periä siltä jäsenmaalta, johon turvapaikanhakijaon ensimmäiseksi saapunut. Tämä kannustaisi lähinnä Kreikkaa, Italiaa ja Espanjaa tehostamaan ulkorajojen valvontaa ja toisaalta luopumaan nykyisestä roolistaan läpikulkumaina.
Kiintiöpakolaiset
Nähdäksemme kiintiöpakolaisjärjestelmä ei ole yhtä ongelmallinen kuin ns. spontaanit turvapaikanhakijat, koska se antaa Suomelle mahdollisuuden hallita muuttovirtaa. On kuitenkin muistettava, että vain muutamalla maailman maalla on käytössä pakolaiskiintiö, eikä mikään kansainvälinen sopimus velvoita Suomea sellaiseen.Kiintiöpakolaisten määrä on sopeutettava yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Jos julkisia menoja ja palveluita leikataan, myös pakolaiskiintiötä on leikattava. Tulijoiksi pitää ensisijaisesti valita sellaisten kansallisten ja uskonnollisten ryhmien jäseniä, joiden sopeutumis- ja kotoutumisennuste on kokemusperäisesti hyvä.
Ghettoutuminen pysäytettävä alkuunsa
Suomi seuraa ghettoutumiskehityksessä muun Euroopan esimerkkiä. Humanitaariset maahanmuuttajat hakeutuvat oleskeluluvan saatuaan kaupunkien lähiöihin. Näin syntyy vähemmistöjen enklaaveja, joiden sisällä elävillä ihmisillä ei ole kontaktipintaa normaalin yhteiskunnan kanssa eikä tarvetta tai edellytyksiä oppia kunnolla suomea. Jatkuva mekkalointi Euroopan kaupunkien maahanmuuttajalähiöissä kertoo, mikä Suomea nykymenolla odottaa.Ei ole mitään järkevää syytä asuttaa työttömiä maahanmuuttajia verovaroilla kaupunkeihin, joissa asumisen hinta on kaikkein korkein. Maahanmuuttajien suosiminen asuntojonoissa on omiaan myrkyttämään kantaväestöön kuuluvien asenteita, minkä lisäksi maahanmuuttajille jaetut asunnot ovat pois niiltä pienituloisilta, joille olisi työn kannalta tärkeää asua paikkakunnalla, mutta joilla ei ole varaa yksityisen sektorin vuokriin.Katsomme, että kuntia on kiellettävä hyväksymästä asuntojonoihinsa sellaisia maahanmuuttajia, joiden asumisen tosiasiallinen maksaja on valtio tai kunta itse. Humanitaariselle maahanmuuttajalle tulee osoittaa asunto sieltä, mistä asuntoja on edullisesti saatavilla. Hän on vapaa muuttamaan uuteen osoitteeseen heti, kun hän pystyy itse vastaamaan asumismenoistaan.
Kotoutus uusille urille
Hallitsemattoman maahanmuuton kannattajat vetoavat usein siihen, että Suomi onnistui sijoittamaan myös talvisodan alla evakkoon lähteneet lähes puoli miljoonaa karjalaista. Lisäksi muistutetaan, että Yhdysvallat on hyvä esimerkki onnistuneesta monikulttuurisesta yhteiskunnasta.Kannatamme lämpimästi sitä, että Suomi luopuu nykyisestä, vastikkeettomiin tulonsiirtoihin perustuvasta ja passivoivasta kotouttamispolitiikastaan ja ottaa oppia sekä Yhdysvaltain käytännöistä että karjalaisevakkojen asuttamisesta.Maahanmuuttajalle maksettavalle toimeentulotuelle tulee Yhdysvaltain tapaan asettaa takaraja, esim. yksi vuosi. Harkittavaksi voidaan myös ottaa toimeentulotuen korvaaminen valtion myöntämällä tai takaamalla matalakorkoisella tahi korottomalla kotoutumislainalla, jonka maahanmuuttaja joutuu tietyn ajan puitteissa maksamaan takaisin. Tällä tavoin autettiin alkuun myös karjalaisevakot.Suomalaiset veronmaksajat rahoittavat asiointitulkkausta henkilöille, jotka ovat asuneet maassa vuosikausia. Tällainen loputon vastaantuleminen ei kannusta kielen opiskeluun. Katsomme, että välttämättömissä kotouttamiseen liittyvissä toimenpiteissä valtion tulee kustantaa tulkkaukset korkeintaan ensimmäisten kolmen vuoden ajalta siitä päivästä lukien, kun oleskelulupa on myönnetty. Tämän jälkeen kustannukset, jos tulkkauksia järjestetään, maksaa aina se taho, joka tulkkausta tarvitsee.
Perheiden yhdistäminen hallintaan
Perheenyhdistämismekanismista on tullut tärkein sosiaalisen siirtolaisuuden kanava, ja järjestelmää on sen törkeän hyväksikäytön lopettamiseksi kiristettävä tuntuvasti.Laki asettaa perheenyhdistämistä hakevalle, Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle toimeentulovaatimuksen. Tämä vaatimus ei kuitenkaan ulotu niihin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan humanitaaristen syiden nojalla. Tämän johdosta esimerkiksi kaikilla Suomesta oleskeluluvan saaneilla somaleilla, irakilaisilla ja afgaaneilla on oikeus perheenyhdistämiseen, vaikka he olisivat kokonaan tulonsiirtojen varassa.Katsomme, että vaatimus itsenäisestä toimeentulosta ja kyvystä huolehtia taloudellisesti myös Suomeen kutsuttavasta perheenjäsenestä ulotetaan kaikkiin maahanmuuttajiin, pois lukien ne, jotka ovat kansainvälisten sopimusten tarkoittamia pakolaisia. Tanskan mallin mukaisesti voidaan edellyttää esimerkiksi, että perheen yhdistämistä hakeva henkilö ei saa olla nauttinut toimeentulotukea viimeisten kahden vuoden aikana.
Oleskeluluvan edellytysten päättyminen
Vakavaan rikokseen tai toistuviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat on karkotettava maasta riippumatta siitä, millaiset olosuhteet alkuperämaassa vallitsevat. Osoittamalla piittaamattomuutta Suomen lakeja ja suomalaisia kohtaan maahanmuuttajan on katsottava luopuneen vapaaehtoisesti niistä oikeuksista ja eduista, jotka Suomi on hänelle tarjonnut.Mikäli humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneen todetaan vierailevan lähtömaassaan esimerkiksi lomailemassa tai sotimassa, tai jos hän lähettää sinne lapsiaan "kulttuuria oppimaan", on todettava, että hän ei tosiasiallisesti ole suojelun tarpeessa, ja hänen oleskelulupansa on peruutettava.Nähdäksemme oleskelulupa on peruutettava myös, jos käy myöhemmin ilmi, että se on myönnetty valheellisten henkilöön, lähtömaahan tai olosuhteisiin liittyvien tietojen nojalla. Toisin kuin nykyään, viranomaisille valehtelun tulee johtaa seurauksiin.Edelleen katsomme, että oleskelulupa on peruutettava, mikäli sen saaneen henkilön on todettu järjestävän laitonta maahanmuuttoa Suomeen tai EU:n alueelle tai jos hän on lähettänyt Suomesta varoja jollekin kotimaassaan käytävän aseellisen konfliktin osapuolelle tai terroristijärjestölle.
Kansalaisuus on palkinto
Mielestämme kansalaisuuden tulee olla palkinto ja tunnustus jo tapahtuneesta integroitumisesta. Sen ei pidä olla etukäteislahja, jolla maahanmuuttajaa maanitellaan kotoutumaan. Pelkkä Suomessa vietetty aika ei voi olla peruste kansalaisuuden myöntämiselle, ei edes humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla. Varsinkaan kielitaitovaatimuksia ei pidä höllentää, kuten valmisteilla olevassa uudessa kansalaisuuslaissa tehdään.Katsomme, että Suomen tulisi ottaa käyttöön ns. ehdollinen kansalaisuus. Se voitaisiin myöntää esim. viiden vuoden maassaolon jälkeen muiden ehtojen (kielitaito, ei huomattavaa riippuvuutta tulonsiirroista, ei merkittävää rikoshistoriaa) täyttyessä. Ehdollinen kansalaisuus sisältäisi täydet kansalaisoikeudet, mutta se voitaisiin peruuttaa, jos kansalaisuuden myöntämisen edellytykset lakkaisivat. Kansalaisuuden ehdollinen kausi voisi kestää esim. kymmenen vuotta.
Maahanmuuton kustannukset selvitettävä
Istuvan hallituksen maahanmuuttoministeri on kieltäytynyt teettämästä selvitystä maahanmuuton kustannuksista. Katsomme, että sitten, kun maahanmuutto-ongelman paisuminen on tiukentuneen lainsäädännön ja käytännön avulla saatu pysähtymään, on aika katsoa taaksepäin. Ehdotamme riippumattoman "totuuskomission" luomista selvittämään, mitä humanitaarinen maahanmuutto on tosiasiallisesti tullut maksamaan suomalaisille viimeisten 20 vuoden aikana.”Totuuskomission” tehtävänä on selvittää myös maahanmuuttoasioista vastaavien virkamiesten ja poliitikkojen toimintaa samalta ajanjaksolta. Mikäli taustalta paljastuu taloudellisen edun tavoittelua, virka-aseman väärinkäyttöä, virkavelvollisuuksien rikkomista tahi lain kirjaimen tai hengen vastaisia kirjoittamattomia sääntöjä tai ohjeistuksia, asianosaiset henkilöt on saatettava oikeudelliseen vastuuseen.
Nykymuotoinen kehitysapu lopetettava
Nähdäksemme Suomen ei valtiona tule esiintyä globaalina, eettisenä toimijana. Suomen valtio on ensisijaisesti asiakasomistajiensa eli veroja maksavien kansalaisten edunvalvontamekanismi. Sen ydintehtäviin kuuluu suomalaisten hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen.Suomi siirtää vuosittain lähes tuhat miljoonaa euroa suomalaisten veronmaksajien rahaa kehitysmaihin. Summaan on vielä lisättävä EU:n ja YK:n jäsenmaksuihin sisältyvä kehitysapu. Tällaiset rahansiirrot eivät nähdäksemme kuulu valtion ydintoimintoihin, varsinkaan aikana, jolloin samainen Suomen valtio ottaa joka kuukausi tuhat miljoonaa euroa uutta velkaa, ja varsinkaan, kun nykymuotoisen kehitysavun näytöt kehitysmaiden elinolojen edistämisessä ovat parhaimmillaankin kyseenalaiset.Katsomme, että nykymuotoinen, valtion budjetista maksettava kehitysapu on lakkautettava kokonaan.Budjettirahoitteisen kehitysavun tilalle esitämme vapaaehtoista kehitysyhteistyömaksua. Veroilmoituksen yhteydessä kansalaisella olisi mahdollisuus suorittaa haluamansa kokoinen summa kehitysyhteistyötarkoituksiin. Esimerkiksi vuonna 2015 kerätyistä maksuista muodostuisi Suomen kehitysyhteistyöbudjetti vuodelle 2017. Tällä tavoin globaalia vastuuta kokevilla kansalaisilla säilyisi mahdollisuus tukea kehitysmaita, mutta maailmanparantaminen tapahtuisi omasta eikä jonkun muun kukkarosta.Kehitysavun kohdentamisen tulee olla valtion, ei kansalaisjärjestöjen, vastuulla, ja avun myöntämiselle on asetettava erittäin tiukat ehdot. Minkäänlaista kulttuurirelativismia ei tule avun saajien suhteen harjoittaa. Kehitysmaiden - ja koko maailman - suurin ongelma on tällä hetkellä väestöräjähdys, joka puolestaan liittyy kiinteästi naisen alistettuun asemaan ja koulutukseen. Kehitysmaalle maksettava tuki on sidottava paitsi demokratian edistämiseen ja hyvään hallintoon myös syntyvyyden sääntelyyn ja siinä saavutettuihin tuloksiin sekä naisen aseman kohentamiseen ennen kaikkea koulutuksen ja perhelainsäädännön keinoin.
Ei maahanmuuttoa vastaan vaan paremman maahanmuuton puolesta
Emme hyväksy yksinkertaistavaa vastakkainasettelua "tiukan" ja "löysän" maahanmuuttopolitiikan välillä. Politiikan on oltava tiukkaa sellaisen maahanmuuton osalta, jonka vaikutukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat kielteiset. Suomella ei ole varaa eikä velvollisuutta toimia maailmanlaajuisena sosiaalivirastona.Sen sijaan katsomme, että Suomen on oltava avoin sellaiselle maahanmuutolle, jonka vaikutukset ovat neutraalit tai myönteiset. Tämä merkitsee sitä, että maahanmuuttaja, joka sopeuttaa ja elättää itse itsensä, on tervetullut.Tavalliset maahanmuuttajat arvostavat samoja asioita kuin tavalliset suomalaisetkin: kohtuullisia veroja, hyvää koulutusjärjestelmää, yhteiskuntarauhaa, turvallisuutta. Huono maahanmuutto nakertaa pohjaa näiltä vetovoimatekijöiltä. Mitä avokätisemmin Suomi kohtelee sosiaalisia maahanmuuttajia, sitä vähemmän Suomi pystyy kilpailemaan hyvistä ja osaavista maahanmuuttajista.
Allekirjoittajat
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)