Islannin ilmatilavalvonta vie kohti Natoa

No niin, heti kun saatiin kunnallisvaalit alta pois, rupeaa tulemaan niitä kansalta pimitettyjä tietoja, joita ei ennen vaaleja äänestäjien pelossa uskallettu julkistaa.

Tämän päivän uutinen on puolustusvoimien lentokoneiden lähettäminen Islannin ilmatilan valvontaan, vaikka asia vaatii vielä lopullisen hallituskäsittelyn ja eduskunnan päätöksen.

Asiaa tivattiin puolustusministeri Carl Haglundilta myös vaalien alusviikolla, mutta saimme kuulla vain asian olevan sunnitteluasteella ilman mitään lopullisempaa aikomusta. Jo silloin eduskunnan kyselytunnillakin koko yhtynyt oppositio vasenryhmää möten ilmoitti, ettemme missään tapauksessa hyväksy Suomen menenmistä valvomaan Nato-maa-Islannin ilmatilaa, koska se on selvä askel kohti Nato-liittoutumaa. Ja mehän olemme täysin liittoutumaton ja puolueeton maa varsinkin, kun olemme päässeet eroon aiemmasta YYA-sopimuksestakin  Neuvostoliiton kanssa maan lakattua olemasta.

Emme myöskään voi ymmärtää, miten meiltä riittää miljooniin nousevia varoja tällaiseen toimintaan, kun samanaikaisesti olemme joutuneet lopettamaan kuusi varuskuntaa ja mittavat säästöt muutenkin kohdistuvat puolustusvoimiimme.

Mielenkiinnolla odotammekin hallituspuolue vasemmistoliiton taas uusia selityksiä Nato-yhteistyön hyväksyttävyydestä. Vaikka ei tämä liene ensimmäistä kertaa ilmavalvonnankaan alalta, sillä uutisista on näinä päivinä kuulunut, että vastaavaa valvontaa on suoritettu Baltaiassakin, varsinkin Virossa ilman mitään julkisuutta tai virallisia lupia. Armeija näyttää - paitsi että se marsii vatsallaan - toimivan aivan omien lakiensa mukaan maan virallisesta hallituksesta ja politiikasta täysin riippumattomasti. Miten tämä voiolla mahdollista?

Satakunnan kannatus koko maan keskimäärää parempi

Kuntavaalitarkkailusta Satakunnassa ei voi myöskään todeta muuta, kuin että hienosti meni.

Kun viime kerralla emme olleet edes joka kunnassa mukana, ainakin viisi kylmää kuntaakin löytyi, nyt oli ehdokkaita jokaisessa kahdessakymmenessä kunnassa, ja mikä ihmeellisintä, kaikissa kunnissa saimme myös valtuutettuja. Kahdessa kunnassa eli Laviassa ja Pomarkussa saimme valtuutetun ja muissa kahdeksassatoista kunnassa tuli valtuutettuja eli vähintään kaksi meni läpi, kaiken kaikkiaan valtuutettuja Satakunnassa on 72.

Paikkalukujen määrällä olemme suurin puolue Kankaanpäässä yhdessä keskustana kanssa kymmenellä valtuutetulla. Toiseksi suurimpia olemme Honkajoella, jossa prosenttikannatuskin on koko maan viidenneksi paras 30,1. Kolmansiksi olemme yltäneet Huittisissa, Jämijärvellä, Köyliössä, Porissa ja Siikaisissa. Porissa huomionarvoista vanhastaan voimakkaassa vasemmistovaltaisessa kaupungissa on, että vasemmistoliitto jäi taaksemme neljänneksi.

Prosentuaalisesti ykkösenä on siis Honkajoki 30,1 %, hyvänä kakkosena tulemme Kankaanpäässä 26,9%, seuraavina Köyliö 16,7 %, Huittinen 16,6 %, Siikainen 16,4 %, Karvia 15,7 % ja Pori 15,3 %. Kaikki huomattavasti yli valtakunnallisen kannatuksemme 12,3 %. Koko Satakunnankin kannatus nousi 1,4 % valtakunnallisen kannatuksen yläpuolelle 13,7 prosenttiin, jossa kasvua edelliskertaisesta on 7,7 %, joka sekin on juuri ja juuri parempi kuin koko maan lukema 7%.

Tommi Laitila Honkajoelta ilmoitti, että heiltä löytyy myös ääniharava, joka on juuri hän itse Tommi. Toinen kärkinimi puolestaan on Simo Riuttamäki Huittisissa ja vielä kolmaskin Säkylän Jorma Julin!
Ja kyllä näitä kärkinimiä on monia muitakin. Kakkosia ovat Mikko Laiho Kokemäellä, Maarit Markkula Köyliössä, Pasi Mäenranta Raumalla ja Tero Järvelä Ulvilassa. Tero voitti jo toistamiseen nykyisen kansanedustaja Anne Hollmlundin, joka edelliskerralla oli jopa ministeri. Kolmostilalle ylsivät Marko Nieminen Nakkilassa ja Ari Jalonen Porissa.  Sitten vielä meitiltä Kankaanpäässä löytyvät sekä toinen että kolmaskin sija yhden äänen erolla jotka jaamme keskenämme Jarin kanssa. Että sillä tavalla sanoisi Tarvajärvikin!

Parhaiten valtuutettuja saatiin siis Kankaanpäässä eli kymmenen, jolla yllämme koko maan neljännelle tilalla. Kuudennelle sijalle yhdeksällä valtuutetullaan nousee Pori kymmenen muun kunnan kanssa: Espoo, Kajaani, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Liperi, Rovaniemi, Tampere, Vaasa, Ylöjärvi. Kaustisia lukuun ottamatta Kankaanpää on koko joukon pienin kunta, jossa siis suhteellisesti on vaikeampaa lukumääräisesti saada valtuutettuja. Ja kaupunkikunnista ilmeisesti nousemme ykköseksi  kannatusprosenteissa. Sekin siis nostaa Kankaanpään saavutusta, vaikkei sitä Satakunnan ulkopuolella olekaan mitenkään noteerattu, mutta kuka kissanhännän nostaa, ellei kissa itse.

Kyllä vaalitulos oli kiitettävää luokkaa - Kankaanpäässää

Arja Juvonen antoi TV-keskustelussa PerusSuomalaisten vaalitulokselle arvosanan kiitettävä 9. Aika hyvä arviointi, sillä median päinvastaisesta hehkutuksesta riippumatta olimme ainoa vaalivoittaja 7 prosenttiyksiköllä, kaikki muut puolueet menettivät kannatustaan, niin myös kaikki kolme eniten ääniä saanutta puoluetta hävisivät yli prosentin edelliskertaisesta kannatuksestaan, Jutta Urpilainen muuten johti puolueensa jo viidennen kerran tappiolliseen vaalitulokseen. Mutta niinhän on sanottu, että niin demarit kuin vaalien ykköspuolue kokoomus saivat torjuntavoiton keskustasta nyt puhumattakaan.

PerusSuomalaiset saivat 1195 valtuutettua entisen 440 tilalle, eli lisäystä 752 valtuutetun verran, kkaikki muut puolueet menettivät niin ääniä kuin valtuustopaikkojakin. Kannatusprosenttimme nousi 12,3 prosenttiin ja äänestäneitä oli yli 300 000.

Meillä Kankaanpäässä ei liioin ole valittamisen aihetta. Nousimme 26,9% kannatuksella kymmenen valtuutetun puolueeksi eli olemme suurin puolue yhdessä keskustan kanssa valtuutettujen lukumäärällä laskien. Edellämme ovat vain Kihniö ja Uurainen, jossa olemme yksin suurin puolue.
Olemme siis PerusSuomalaisten puolueen paikkakunnan suurimpana puolueena kolmannella sijalla. Valtuustopaikkojen suuruudessa kymmenellä valtuutetulla olemme yhdessä Hämeenlinnan kanssa neljänsiä, edellämme yhdentoista valtuutetun kunnat  Kouvola, Vantaa ja Kaustinen, joka prosenttuaaliseti on ykkösemme 37,3%. Toisena Kihniö 37,0%, Honkajoki viidentenä 30,1%.

Kankaanpäässä jännäämme myös Vihteljärven menestystä äänestysalueittaisessa kilvassa, koska se nousi 36,3 prosenttiin ja se voisi olla koko puolueen kolmannella sijalla, sillä Kaustinen ja Kihniö ovat yhtenä äänestysalueena, joten sieltä ei voi nousta lisää Vihteljärven voittajia ja olem ymmärtänyt parhaille äänestysalueille tulevat Brysselin kutsuja.

Vihteljärvi piti pintansa myös Kankaanpäässä niin äänestysaktiivisuudessa 76,2% että PerusSuomalaisten kannatuksessa 36,3%, suurimpia olimme molemmissa keskustan äänestysalueissa sekä yhden äänen erolla Vihteljärvellä. Hienoa työtä koko kunnallisvaalit koko puolueemme kuin myös Kankaanpään vaaliaktiivien taholta. Kiitoksen ansaitsevaa työtä.

Vaalien ennusmerkit näyttävät hyvää

Niin Kankaanpäässä kuin muualtakin kantautuneet tiedot kertovan kansan olevan innokkaasti liikkeellä. Juha Väätäinen kiersi koko Suomen kovalla vauhdilla väkijoukkoja villiten. Hänen ideoimansa siniset PS-kaulahuivit olivat halluttuja loppuen kesken. Meidän vaalikahvilamme ja toritarjoilumme niin kuin ilmoittelummekin on ollut näkyvää eikä varmasti yksikään ole jäänyt tietämättömäksi tarjoamastamme vaihtoehdosta korruptiolle ja hyvä veli-järjestelmälle.

Myös mielipidetiedusteluiden numerot ovat olleet rohkaisevia, vaikka viimiset julkaistut gallupit osoittivat pienoista alamäkeä, niin silti ne lupasivat jopa kolminkertaista kannatusta edellisvaalien 5,4 prosenttiin. Iltasanomien lukema oli alhaisin 13,6 %, MTV 3 ja YLE 1 näyttivät lähes samaa eli 15,2 % ja 15,3 %.

Lehtienkin kirjoittelut ovat olleet samansuuntaisia PerusSuomalaisten voittoa ounastelevia, vain kannatuslisäyksen suuruudesta taitetaan peistä. Apu-lehdenkin politiikan toimittaja Yrjö Rautio toteaa yks´kantaan PerusSuomalaisten olevan näiden vaalien suurin voittaja, onhan ehdokasmääräkin yli kaksinkertainen 4 350, kun se edellisissä vuoden 2008 vaaleissa oli 1 800. Keskustan ohi pääsyä hän ei kuitenkaan ennusta, koska sen lähes kaksinkertainen ehdokasmäärä antaa vahvan etulyöntiaseman.

Vahvasti keskustapuolueen lehtenä pidetty Maaseudun Tulevasiuus veti viimeiseen ennen vaaleja julkaistuun lehteen etusivun yläosaan viiden palstan otsakkeen: Hallituksen politiikka siirtää ääniä perussuomalaisille. Uutisosaston kokonaisella sivulla tarkastellaan vaalikuvioita monelta kantilta lehden teettämän kyselyn perusteella. Joka kolmas valitsee ehdokkaansa riippumatta siitä, minkä puolueen listalla tämä on, ja joka kymmenes vaihtaa puoluetta edelliskuntavaaleihin nähden. Maanviljelijöistä enemmistö äänestää edelleen keskustapuoluetta, mutta perussuomalaiset saavat heiltä enemmän ääniä kuin edelliskerralla. Suurimpia siirtymiä kuvaavassa piirroksella perussuomalaisiin muista puolueista tulevat nuolet ovat huomattavasti paksumpia kuin poispäin menevät nuolet.

Kun vielä ennakkoäänestysnumerot ovat olleet aikaisempaa suuremmat, näyttäisi vaalien osanotto olevan vilkasta ja se jos mukä lupaisi hyvää juuri PerusSuomalaisille, sillä kannattajamme jäävät helposti sinne nukkuvien joukkoihin, ellei heitä erityisesti saada liikkeelle.

Talvi tulla tupsahti

Lunta tulla tupsahti yhdessä yössä, rannikoilla vielä enemmänkin, Itä-Suomessa ei välttämättä ole lainkaan lumipeitettä. Pakkastakin piti edellisyönä yli kymmenen astetta. Täysi talvi tuli siis hetkessä ja yllättäen, ei kylläkään tietämättä, kyllähän säätiedotuksissa sitä enteiltiin jo monta päivää.

Vaimo vaihdatutti talvirenkaat jo alkuviikosta, on kyllä ensimmäisiä renkaiden vaihtajia. Itselle ei asia tullut edes mieleen, mutta kun eduskunnasta pääsin kotiin iltasella, oli pakko soittaa huoltamolle, mutta ei paljoa annettu toivoa edes seuraavaksi aamuksi. Kuitenkin vähän myöhemmin tuli soitto, että vielä tänä iltana olisikin aikaa renkaiden vaihtoon ja niin homma hoitui mutkattomasti niin, ettei enää lauantain riennoissa ollut murhetta, etteikö autolla olisi turvallista kiiruhtaa paikasta toiseen. Tehtäviä kyllä oli tiedossa koko päiväksi.

Vähän oli ankea olo, kun aurakeppejä on vielä pystyttämättä 25 kilometriä. Mutta lauantaina saattiin tehtyä puolet jäljellä olevasta urakasta, eikä maa ollut juurikaan vielä jäässä viiden sentin lumikerroksen alla. Niinpä melko luottavasti loppu 12 kilometriä voitiin jättää tehtäväksi maanantaina. Onhan kaiken lisäksi luvattu lämpenevääkin ja taitaa lumetkin sulaa, vaikka vanhan kansan viisauden mukaan lokakuun lumi pysyy, marraskuun ensi lumen sen sijaa pitäisi sulaa useammankin kerran. Mutta eihän nämä vanhat merkit enää päde, kun me ihmiset olemme pilanneet luontoa ja sitä mukaa myös säätiloja. On myrskyjä ja tulvia, joita ennen ei ole laisinkaan tunnettu.

Suuret vaalikeskustelut

Suuret vaalikeskustelut - vättämätö paha - on sitten käyty, voisiko sanoa: onneksi!

Vähän viihdeohjelmia matkien niissä on taustajoukkoina kannattajia, jotka tietysti taputtavat oman ehdokkansa puheille. Välillä haastatellaan asiantuntijoita tai näytetään kadun ihmisen haastatteluja. Näin saadaan näkyviin shouwta, mutta onko kaikki tämä tarpeellista.

Myöskin tuntuu, että perussuomalaisia kohdellaan vähän kaltoimmin kuin muita. Niinpä MTV3:n vetäjän täytyi tuoda esiin 4350 ehdokkaan joukosta pari hörhöä, jotka olivat kirjoitelleet facebookissa olemattomuuksia. Tähän alatyyliseen heittoon Timo vastasi sekä kokoomuksella että demareilla olevan ehdokkaana parast´aikaa tuomion saaneita. TV1 puolestaan Arhinmäki rupesi väittämään perussuomalaisia rasisteiksi, yleisön joukossa olisi ollut sanavalmis maahanmuuttaehdokas, jolle ei annettu vastauspuheenvuoroa. Timo kertoi jälkikäteen vain hyvän kotikasvatuksensa estäneen tuomasta esiin vasemmistoliiton valtuutettua, joka nytkin on ehdokkaana ja on juuri tuomittu naisen pahoinpitelystä, ko. henkilö on kaiken lisäksi ehdolla Porissa.

Iltapäivälehdet arvostelivat puoluejohtajien menestymistä hyvin mielivaltaisesti. IltaSanomien toimittajat antoivat numeroita, niinpä taas Timon kohdalla hajonta oli suurinta, kun yksi antoi koko porukan suurimman eli 9 ja toinen vain 5. Sama toimittaja muuten antoi toisenakin päivänä Timon alimman numeron. Voisi sanoa herran nimenkin: Seppo Varjus! Iltalehti puolestaan jakoi leijonia ja lampaita, Timo sai eka päivästä MTV3 esiintymisestä leijonan ja TV1 tuotti lampaan. Joka tapauksessa Timo ei juuri puhunut toisten päälle, niin kuin varsinkin molemmat naispuheenjohtajat ja sai huonommin puheenvuoroja TV1 ohjelmassa, mutta puheenvuoronsa olivat täyttä asiaa.

 Esiin tuli selkeästi hallituksen lupauksen pettäminen sosiaali- ja terveydenhuotouudistuksen antamisesta ennen vaaleja, samoin vaalien jälkeen jäi päätös Suomen puolustuslaitokselta pyydetystä Nato-Islannin lentovalvonnasta. Samoin edelleen myös eduskunnan kyselytunnilla tivatut keskiasteen ja ammatillisen koulutuksen paikkavähennykset. Ikävät asiat kerrotaan vasta vaalien mentyä ohi!

Vaalikeskustelut on käyty - nyt sitten lopultakin päästään äänestämään, vaikka yli miljoona äänestäjää kävikin uurnilla jo ennen näitä keskusteluja, olivatkon nämä paneelit siten ihan oikeaan aikaan!

Yhdestoista välikysymys

Vaalipaniikissaan keskustapuolue jätti vielä ennen kunnallisvaaleja vastattavaksi järjestyksessään tämän kauden jo yhdennentoista välikysymyksen hallitukselle sosiaali- terveyspalveluiden turvaamisesta vaatien hallitusta tuomaan vielä ennen vaaleja esityksensä näiden palveluiden järjestämisestä. Samalla kysyttiin, miten hallitus aikoo turvata ihmisille tärkeät peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä miten aiotaan varmistaa hoitohenkilöstön riittävyys julkisissa terveyspalveluissa.

Hallituksen vastauksessa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla ja sitä varten muodostetaan siihen pystyviä vahvoja peruskuntia eli pidetään kiinni edelleen suurkuntauudistuksesta. Valta ja vastuu on kunnissa.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossaan Arja Juvonen vaati: Jokaiselle on löydyttävä  lääkäri ja hoitaja. Lääkäriin on päästävä silloin kun tarvetta on ja palveluita on saatava riittävän läheltä kotia. Alati vaihtuvien keikkalääkäreiden tilalle jatkuvuuden turvaamiseksi on luotava omalääkärijärjestelmä. Terveyserot eivät suinkaan ole kuntien välillä, vaan rikkaiden ja köyhien välillä. Köyhien elinajan odote on huomattavasti lyhyempi kunnasta riippumatta. Siksi peruspalvelut ja myös ennaltaehkäisevä toiminta on saatava kuntoon.

Hallituspuolueiden edustajien tivatessa jatkuvasti perussuomalaisten mallia Timo Soini kiteytti  täysin selvät tavoitteet:
 1. Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle on päästävä kolmessa päivässä.
 2. Jokaiselle on saatava omalääkäri ja omahoitaja.
 3. Keskussairaaloiden toiminta jatkuu samalla tapaa kuin ennenkin, eli operaatioon ei tarvitse lähteä kauemmaksi kuin ennenkään.
 4. Erva-alueet eli yliopistolliset keskussairaalat antavat erikoissairaanhoidon kuten esimerkiksi sydänleikkaukset.

Palveluiden yksityistästmistä vastaan ovat puhuneet niin keskustalaiset kuin viimeksi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, mutta juuri he ovat olleet sitä tekemässä lukemattomilla paikkakunnilla, viimeksi keskustaenemmistöissä Tohmajärvellä ulkoistettiin koko terveydenhoito. Sosialidemokraatit puolestaan ovat olleet tekemässä samaa ulkoistamista monilla paikkakunnilla, joilla he pitävät valtaa yhdessä kokoomuksen kanssa. Perussuomalaiset lähtevät tietysti kuntien itsensä järjestämistä palveluista, mutta tilanteesta riippuen muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia.