Rise toi ankkurille viestin toisena

Maastohiihto Suomi voitti! Jasmi Joensuulta tolkuton veto Cognessa kisattiin perinteisen parisprintit. Draamaa piisasi. Jaa Tallenna Kommentoi Kerttu Niskanen (etualalla) ja Jasmi Joensu ottivat voiton. Tatu Myllykoski 14:08 | Päivitetty 19:58 Suomi voitti hiihdon maailmancupin pariviestikilpailun perjantaina Italian Cognessa. Suomen viestiä veivät Kerttu Niskanen ja Jasmi Joensuu. Ykkössija ratkesi ankkuriosuudella, jonka puolivälissä Joensuu karkasi ankaralla vedolla. Suomen kakkosjoukkue Krista Pärmäkoski–Jasmin Kähärä oli seitsemäs. Miesten kisassa riitti draamaa, sillä Suomen ykkösjoukkue hylättiin karsinnan jälkeen. Iivo Niskanen sai keltaisen kortin, koska hän ei tuomariston mukaan noudattanut vuorohiihtoaluetta. Niskasella oli allaan keltainen kortti, minkä vuoksi Suomi diskattiin suoraan. Suomen kakkosjoukkue Ristomatti Hakola–Joni Mäki oli miehissä viides. Voittoa juhli Norja. Seuranta aukeaa alle. Päätapahtumat 15:15 Miesten pariviestin tulokset 15:11 Suomi jää viidenneksi miehissä - Norja voittoon 14:55 Voittajat haastattelussa Viaplaylla - Niskanen ylistää Joensuuta 14:45 Naisten pariviestin tulokset 14:39 Suomi voittaa naisten pariviestin! Näytä lisää Uusin ensin Vanhin ensin 15:15 Miesten pariviestin tulokset Norja 1. 16.51,15 Ranska 1, +0,5 Ruotsi 1, +1,0 Norja 2, +2,4 Suomi 2, + 2,7 Sveitsi, +3,0 Ruotsi 2, +7,5 Tatu Myllykoski 15:11 Suomi jää viidenneksi miehissä - Norja voittoon Norjan ykkösjoukkue Even Northug-Erik Valnes juhlii voittoa. Ranska 1 on toinen ja Ruotsin ykkönen kolmas. Joni Mäki jäi ankkuriosuudella viidenneksi. Hän oli mukana palkintokoroketaistelussa pitkään, mutta kärki karkasi viimeisessä, loivassa ylämäessä. Eroa kärkeen tuli lopulta 2,7 sekuntia. Perjantain kisa oli varsinkin Hakolalta melkoinen työnnäyte. Hän valitteli vielä karsinnan jälkeen, että meno oli tukkoista. Finaalissa, varsinkin hänen viimeisellä osuudellaan, homma kuitenkin toimi mainiosti. Suomen ykkösjoukkue siis hylättiin ennen loppukilpailua. Tatu Myllykoski 15:06 Viimeinen vaihto - Suomi mukana kärkitaistelussa Ristomatti Hakolalta todella väkevä osuus. Hän nosti Suomen kakkoseksi. Hakola otti oman ladun jo varhaisessa vaiheessa osuutta ja rempoi hurjaa tasatyöntöä muut kiinni. Mäellä hieno paikka lähteä ankkuriosuudella. Tuleeko Suomelle toinenkin palkintokorokesija? Eroa kärkeen alle sekunti. Tatu Myllykoski 15:02 Miesten kisassa kolmas vaihto Suomi yhdentenätoista, mutta ero viestiä johtavaan Ruotsiin vain 2,2 sekuntia. Sekä Hakola että Mäki pysytelleet porukan keskellä. Varsinaista hevostelua heiltä ei ole nähty. Tatu Myllykoski

PS:n vaaliohjelmaa

Kunta- ja aluevaalit ovat Suomen lähivaalit Koulutus, liikenne, maankäyttö, terveydenhuolto, kulttuuri, liikuntapalvelut, sosiaalitoimi ja lähes kaikki muukin monen kansalaisen jokapäiväiseen elämään liittyvä julkisen vallan toiminta on joko kunnan tai hyvinvointialueen vastuulla Siksi ei voi puhua vain yksistä kunta- tai aluevaaleista. Jokainen kunta on omansa, jokaisella hyvinvointialueella on omat vahvuutensa ja ongelmansa. Näitä yhdistää se, että nyt äänestetään suomalaisen elämän jokapäiväisestä sujumisesta. Siks nämä ovat Suomen lähivaalit Elämme monenlaisen epävarmuuden ja vaikeuksien aikaa, ja vastuullinen rohkea päätöksenteko on tärkeämpää kuin koskaan. Kotimainen työikäinen väestömme supistuu samalla, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Valmiiksi maailman kireimpiin kuuluvaa verotusta ei ole mahdollista nostaa, ja nollakorkoajan loputtua velaksi ei voi elää entiseen mallii Tämä pakottaa valtion ohella myös kunnat ja hyvinvointialueet järjestelemään toimintojaan uudelleen. On välttämätöntä keskittyä ydintehtävien laadukkaaseen tuottamiseen. Näiden tehtävien rahoitus ei ole turvattavissa muuten kuin karsimalla vähemmän tärkeää toimintaa. Samaan aikaan talouskasvua on vahvistettava edistämällä työnteon ja yrittämisen edellytyksiä ja parantamalla kannustimia, purkamalla turhaa sääntelyä ja investoimalla vahvuuksiin Sosiaali- ja terveysalan menot kasvavat vuonna 2025 yli kahdella miljardilla eurolla. Ja ne tulevat nousemaan lisää lähivuosina. On harhaanjohtavaa puhua leikkauksista, kun menot kasvavat jatkuvasti. On päivänselvää, että soten sisällä on tehtävä muutoksia, koska tätä menoa rahat eivät mitenkään riitä. Hyvinvointialueiden rahoitus on jo nyt lähes kolmannes koko valtionbudjetista. Koko veronmakALKUSANA KEVÄÄN LÄHIVAALEISSA PÄÄTETÄÄN SINUN ASIOISTASI sajien rahan käyttämisen järjestelmä on Suomen kaltaisessa maassa mietittävä tulevina vuosina uudelleen – rakenteita on saatava kevennettyä ja menoja vähennettyä, samaan aikaan aidon talouskasvun mahdollistamista parantaen Maahanmuutosta ei ole ratkaisuksi, sillä kilpailussa osaavista ja koulutetuista työperäisistä maahanmuuttajista Suomi ei ole vahvoilla. On erittäin tärkeää, että emme entisestään pahenna ongelmiamme sellaisella maahanmuutolla, joka kasvattaa syrjäytyneiden ja sosiaalitukiriippuvaisten määrää tai aiheuttaa muita ongelmia. On lisäksi pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan hengen vastaista luoda etninen luokkayhteiskunta ulkomaisen halpatyövoiman tuonnilla. Päinvastoin maahanmuuttopolitiikan kiristämistä pitää jatkaa, jotta kehitys vääjäämättömiin ongelmiin, joita Euroopassa saamme yllin kyllin todistaa, voitaisiin Suomessa vielä välttää Suomi tarvitsee siis tehokkaammin ja paremmin tekemistä aiempaa niukemmilla resursseilla Paremmalla politiikalla pystymme hyödyntämään uusia teknologioita, luomaan uudenlaisia toimintatapoja ja mahdollistamaan uusien yritysten synnyn Tämä luo uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia, joilla pystytään turvaamaan pohjoisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelut ja houkuttelemaan myös kipeästi kaivattuja investointeja Tarvitsemme toimivan, turvallisen ja rauhallisen peruskoulun, siistit kadut ja toimivan infrastruktuurin, nopeat viranomaispalvelut ja kaikkien suomalaisten saatavilla olevat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Tarvitsemme rajoja ja rotia, Suomen isänmaan suojaamisesta peruskouluun ja kaduillemme sekä veronmaksajan rahojen käyttöön Suomi tarvitsee perussuomalaista politiikkaa Tule mukaan! LÄHIVAALIT PERUSSUOMALAISTEN KUNTA- JA ALUEVAALIOHJELMA 2025 LÄHIVAALIT PERUSSUOMALAISTEN KUNTA- JA ALUEVAALIOHJELMA 2025 3 K unnat edustavat suomalaista perinnettä, historiaa ja paikallista osaamista. Useat kansalaisten päivittäispalvelut lastenhoidosta peruskouluun ovat kuntien järjestämi Kunnat huolehtivat myös siitä, että kriittinen infrastruktuuri lämmöstä veteen saavuttaa asukkaat Perus- ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu siirrettiin kunnilta alueille hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä. Kunnille näiden palveluiden järjestämisestä maksettavat valtionosuudet poistettiin Kunnille keskittyy aiempaa enemmän taloudellista valtaa, joka on käytettävä viisaasti. Parhaimmillaan tämä siirtymä vahvistaa kuntien kykyä parantaa elinkeinoelämän palveluita, mikä toisi yrityksiä, investointeja, työpaikkoja ja verotuloja. Mutta kunnat ovat Suomessa keskenään hyvin erilaisi Jatkossa kuntien kuluista yli puolet kohdistuu esi- ja perusopetukseen, varhaiskasvatukseen ja toisen asteen koulutukseen Vuoden 2025 alusta kunnille siirtyvät TE-palvelujen järjestäminen. Julkiset työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat kaikki saman järjestäjän vastuulla. Tavoitteena on, että tämä parantaisi palveluiden ja asiakkaiden tarpeiden kohtaamista, kun palvelut löytyvät saman katon alla. Sama järjestäjä pystyy esimerkiksi kouluttamalla reagoimaan ajoissa kuntaan tehtävien investointien vaatimiin tarpeisiin. Työllisyyden hoito edellyttää kuitenkin lisää tehokkuutta. Kukaan e hyödy byrokratian rattaissa pyörimisestä tai palveluista, jotka eivät johda työllistymiseen tai edes työmarkkina-aseman paranemiseen Kunnat ovat kasvatuksen, opetuksen ja elinkeinoelämän keskeisiä toimijoita. Kunnilla on kaavoittajana, luvittajana ja paikallisinfrastruktuurin ylläpitäjänä sekä usein myös omistajana suuri vastuu alueensa toimivuudesta Uudistuksista seuraa kunnille myös haasteita Palveluiden siirtämisen myötä tyhjäksi jää suuri kiinteistömassa, ja vuokratulojen menetys tuntuu kuntien kukkarossa. Suurin osa kiinteistöistä tultaneen tarpeettomina purkamaa Kunnat itse ovat toivoneet norminpurkutalkoita. Samat säännöt kaikille eivät ole enää tätä päivää, sillä kunnat ovat koostumukseltaan, kooltaan ja siKUNTAVAALK unta- ja aluevaalit ovat Suomen lähivaalit Koulutus, liikenne, maankäyttö, terveydenhuolto, kulttuuri, liikuntapalvelut, sosiaalitoimi ja lähes kaikki muukin monen kansalaisen jokapäiväiseen elämään liittyvä julkisen vallan toiminta on joko kunnan tai hyvinvointialueen vastuulla Siksi ei voi puhua vain yksistä kunta- tai aluevaaleista. Jokainen kunta on omansa, jokaisella hyvinvointialueella on omat vahvuutensa ja ongelmansa. Näitä yhdistää se, että nyt äänestetään suomalaisen elämän jokapäiväisestä sujumisesta. Siks nämä ovat Suomen lähivaalit Elämme monenlaisen epävarmuuden ja vaikeuksien aikaa, ja vastuullinen rohkea päätöksenteko on tärkeämpää kuin koskaan. Kotimainen työikäinen väestömme supistuu samalla, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Valmiiksi maailman kireimpiin kuuluvaa verotusta ei ole mahdollista nostaa, ja nollakorkoajan loputtua velaksi ei voi elää entiseen mallii Tämä pakottaa valtion ohella myös kunnat ja hyvinvointialueet järjestelemään toimintojaan uudelleen. On välttämätöntä keskittyä ydintehtävien laadukkaaseen tuottamiseen. Näiden tehtävien rahoitus ei ole turvattavissa muuten kuin karsimalla vähemmän tärkeää toimintaa. Samaan aikaan talouskasvua on vahvistettava edistämällä työnteon ja yrittämisen edellytyksiä ja parantamalla kannustimia, purkamalla turhaa sääntelyä ja investoimalla vahvuuksiin Sosiaali- ja terveysalan menot kasvavat vuonna 2025 yli kahdella miljardilla eurolla. Ja ne tulevat nousemaan lisää lähivuosina. On harhaanjohtavaa puhua leikkauksista, kun menot kasvavat jatkuvasti. On päivänselvää, että soten sisällä on tehtävä muutoksia, koska tätä menoa rahat eivät mitenkään riitä. Hyvinvointialueiden rahoitus on jo nyt lähes kolmannes koko valtionbudjetista. Koko veronmak KEVÄÄN LÄHIVAALEISSA PÄÄTETÄÄN SINUN ASIOISTASI sajien rahan käyttämisen järjestelmä on Suomen kaltaisessa maassa mietittävä tulevina vuosina uudelleen – rakenteita on saatava kevennettyä ja menoja vähennettyä, samaan aikaan aidon talouskasvun mahdollistamista parantaen Maahanmuutosta ei ole ratkaisuksi, sillä kilpailussa osaavista ja koulutetuista työperäisistä maahanmuuttajista Suomi ei ole vahvoilla. On erittäin tärkeää, että emme entisestään pahenna ongelmiamme sellaisella maahanmuutolla, joka kasvattaa syrjäytyneiden ja sosiaalitukiriippuvaisten määrää tai aiheuttaa muita ongelmia. On lisäksi pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan hengen vastaista luoda etninen luokkayhteiskunta ulkomaisen halpatyövoiman tuonnilla. Päinvastoin maahanmuuttopolitiikan kiristämistä pitää jatkaa, jotta kehitys vääjäämättömiin ongelmiin, joita Euroopassa saamme yllin kyllin todistaa, voitaisiin Suomessa vielä välttää Suomi tarvitsee siis tehokkaammin ja paremmin tekemistä aiempaa niukemmilla resursseilla Paremmalla politiikalla pystymme hyödyntämään uusia teknologioita, luomaan uudenlaisia toimintatapoja ja mahdollistamaan uusien yritysten synnyn Tämä luo uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia, joilla pystytään turvaamaan pohjoisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelut ja houkuttelemaan myös kipeästi kaivattuja investointeja Tarvitsemme toimivan, turvallisen ja rauhallisen peruskoulun, siistit kadut ja toimivan infrastruktuurin, nopeat viranomaispalvelut ja kaikkien suomalaisten saatavilla olevat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Tarvitsemme rajoja ja rotia, Suomen isänmaan suojaamisesta peruskouluun ja kaduillemme sekä veronmaksajan rahojen käyttöön Suomi tarvitsee perussuomalaista politiikkaa Tule mukaan! LÄHIVAALIT PERUSSUOMALAISTEN KUNTA- JA ALUEVAALIOHJELMA 2025 LÄHIVAALIT PERUSSUOMALAISTEN KUNTA- JA ALUEVAALIOHJELMA 2025 3 K unnat edustavat suomalaista perinnettä, historiaa ja paikallista osaamista. Useat kansalaisten päivittäispalvelut lastenhoidosta peruskouluun ovat kuntien järjestämi Kunnat huolehtivat myös siitä, että kriittinen infrastruktuuri lämmöstä veteen saavuttaa asukkaat Perus- ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu siirrettiin kunnilta alueille hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä. Kunnille näiden palveluiden järjestämisestä maksettavat valtionosuudet poistettiin Kunnille keskittyy aiempaa enemmän taloudellista valtaa, joka on käytettävä viisaasti. Parhaimmillaan tämä siirtymä vahvistaa kuntien kykyä parantaa elinkeinoelämän palveluita, mikä toisi yrityksiä, investointeja, työpaikkoja ja verotuloja. Mutta kunnat ovat Suomessa keskenään hyvin erilaisi Jatkossa kuntien kuluista yli puolet kohdistuu esi- ja perusopetukseen, varhaiskasvatukseen ja toisen asteen koulutukseen Vuoden 2025 alusta kunnille siirtyvät TE-palvelujen järjestäminen. Julkiset työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat kaikki saman järjestäjän vastuulla. Tavoitteena on, että tämä parantaisi palveluiden ja asiakkaiden tarpeiden kohtaamista, kun palvelut löytyvät saman katon alla. Sama järjestäjä pystyy esimerkiksi kouluttamalla reagoimaan ajoissa kuntaan tehtävien investointien vaatimiin tarpeisiin. Työllisyyden hoito edellyttää kuitenkin lisää tehokkuutta. Kukaan e hyödy byrokratian rattaissa pyörimisestä tai palveluista, jotka eivät johda työllistymiseen tai edes työmarkkina-aseman paranemiseen Kunnat ovat kasvatuksen, opetuksen ja elinkeinoelämän keskeisiä toimijoita. Kunnilla on kaavoittajana, luvittajana ja paikallisinfrastruktuurin ylläpitäjänä sekä usein myös omistajana suuri vastuu alueensa toimivuudesta Uudistuksista seuraa kunnille myös haasteita Palveluiden siirtämisen myötä tyhjäksi jää suuri kiinteistömassa, ja vuokratulojen menetys tuntuu kuntien kukkarossa. Suurin osa kiinteistöistä tultaneen tarpeettomina purkamaa Kunnat itse ovat toivoneet norminpurkutalkoita. Samat säännöt kaikille eivät ole enää tätä päivää, sillä kunnat ovat koostumukseltaan, kooltaan ja sijainniltaan erilaisia.

Vaaleissa kysymys järkevästä rahankäytöstä

Purra: Niukkojen resurssien Suomessa on välttämätöntä olla tarkempi siitä, mihin veronmaksajan kallisarvoista rahaa laitetaan Tulevissa kunta- ja aluevaaleissa puolueilla ja ehdokkailla on suuri houkutus puhua lähinnä vain palveluista ja kilpailla keskenään niihin tehtävillä parannuksilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin muistuttaa, että vaaleissa on puhuttava ennen kaikkea rahasta. - Tosiasiassa pitkälti kyse on siitä, mihin veronmaksajan rahaa laitetaan ja mitä sillä halutaan saada aikaiseksi. Seuraavissa vaaleissa, huhtikuun kunta- ja aluevaaleissa, laskeudutaan valtakunnan tasolta huomattavasti alemmaksi. Koulut, päiväkodit, liikenne, maankäyttö, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, kirjasto ja moni muu kansalaisen elämään liittyvä julkisen vallan toiminta on joko kunnan tai alueen vastuulla. Perussuomalaiset puhuu lähivaaleista. – Äänestäjä äänestää suomalaisen arkielämän jokapäiväisestä sujumisesta eli pitkälti palveluista. Vastaavasti yritystoiminnan toimivuuden varmistaminen ja uuden houkuttelu sekä kunnan asukkaiden ja veronmaksajien riittävän tyytyväisinä pitäminen ovat edellytyksiä sille, että palvelut voidaan rahoittaa ja talous pysyy kestävänä, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. Hän puhui tänään Helsingissä perussuomalaisten kunta- ja aluevaaliohjelman julkistustilaisuudessa. Hyvinvointi voidaan turvata vain viisaalla rahankäytöllä Tulevissa kunta- ja aluevaaleissa puolueilla ja ehdokkailla on suuri houkutus puhua lähinnä vain palveluista ja kilpailla keskenään niihin tehtävillä parannuksilla. Puheenjohtaja Purra kuitenkin muistuttaa, että vaaleissa on puhuttava ennen kaikkea rahasta. – Tosiasiassa näissäkin vaaleissa paljon kilpistyy yksinkertaisesti rahaan ja siihen, mitä sillä tehdään. Eli toisin sanoen talouteen ja asioiden tärkeysjärjestyksiin. Kuntatalous on keskimäärin paremmassa kunnossa kuin valtiontalous tai sotealueet, mutta aivan samat haasteet koskevat myös sitä. – Niukkojen resurssien Suomessa on välttämätöntä olla entistä tarkempi siitä, mihin veronmaksajan kallisarvoista rahaa laitetaan ja mitä sillä halutaan saada aikaiseksi. Kaikki nojaa tähän. Vain riittävän terve julkinen talous voi taata hyvinvointiyhteiskunnan toteutumisen ylhäältä alas. Ei mikään muu. Eivät kauniit sanat, ei moukaroiva kritiikki hallitusta kohtaan, ei oikeamielinen arvopohja, vaan talous ja viisaat ratkaisut rahojen käytössä, Purra sanoo. Verorahojen käyttö mietittävä uudelleen Koska Suomessa eletään monenlaisen epävarmuuden ja vaikeuksien aikaa, vastuullinen ja rohkea päätöksenteko, joka ottaa talouden tosissaan, on tärkeämpää kuin koskaan, Purra sanoo. – Kotimainen työikäinen väestömme supistuu samalla, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Veroaste on jo valmiiksi liian korkealla. Tämä pakottaa valtion ohella myös kunnat ja hyvinvointialueet järjestelemään toimintojaan uudelleen. – On välttämätöntä keskittyä ydintehtävien tuottamiseen. Näiden tehtävien rahoitus ei ole turvattavissa muuten kuin karsimalla vähemmän tärkeää toimintaa, ja siksi puhumme näissäkin vaaleissa tärkeysjärjestyksestä. Samaan aikaan talouskasvua on vahvistettava edistämällä työnteon ja yrittämisen edellytyksiä ja parantamalla kannustimia, purkamalla turhaa sääntelyä ja investoimalla vahvuuksiin. Kaikkea tätä tehdään jokaisella päätöksenteon tasolla, eduskunnasta alueiden kautta kaupunkien ja kuntien valtuustoihin. Purran mukaan koko veronmaksajien rahan käyttämisen järjestelmä on Suomen kaltaisessa maassa mietittävä tulevina vuosina uudelleen. – Rakenteita on saatava kevennettyä ja menoja vähennettyä samaan aikaan aidon talouskasvun mahdollistamista parantaen.

Purra patistaa kantamaan vastuuta

Jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään turvaamaan, enemmistön eli niiden tavanomaista elämää elävien terveiden ja työkykyisten ihmisten, iloineen ja suruineen, tulee kantaa vastuuta itse, kirjoittaa Riikka Purra kolumnissaan. Suomalaiset ovat fiksuja ja historiallisesti sisukkaita. Sellaiset kyllä pärjäävät, vähän vaikeampinakin aikoina, sanoo Riikka Purra. Mielipide|Politiikka27.1.202507:30 Kolumni Riikka Purra Käynnissä oleva julkisen talouden korjaaminen ja lähestyvät kunta- ja aluevaalit nostavat keskusteluun yhä voimallisemmin sen, miten ja mihin suomalaisten veronmaksajien rahaa vanhenevan ja vähenevän työikäisen väestön yhteiskunnassa laitetaan. Yksi näkökulma niukkojen resurssien keskusteluun kuuluu liian harvoin, ihmisen oma vastuu ja kansalaisvelvollisuudet. Mikäli emme löydä suomalaisten omaa vastuuta elämästä, terveydestä ja hyvinvoinnista sekä lisää sisua ja oma-aloitteisuutta, mikään määrä verorahaa ei riitä takaamaan tulevaisuuden palveluita ja etuuksia. Kulttuuri on vuosikymmenten aikana muuttunut. Oikeuksia on valtavasti. Jonkun pitää ne taata ja veronmaksajan maksaa. Holhousvaltio on ruma sana, mutta juuri sellainen on syntynyt – ja mikä kauhistuttavinta, samaan aikaan monet valtion ydintehtävät eivät tule täytettyä riittävän kelvollisella tavalla, ainakaan suhteutettuna valtavaan verotaakkaan, joka kansalaisille lankeaa niiden rahoittamiseksi. Jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään turvaamaan, enemmistön eli niiden tavanomaista elämää elävien terveiden ja työkykyisten ihmisten, iloineen ja suruineen, tulee kantaa vastuuta itse. Viranomainen ei ole lähiomainen. Holhousvaltio ei välttämättä tiedä, mitä sinun pitää tehdä eikä sille pidä sellaista valtaa antaakaan. Meillä täytyy olla rajoja ja vaatimuksia. Itsenäinen kansalainen osaa toimia ja haluaa päättää itse. Hän oppii virheistään. Ihminen, joka kantaa vastuuta itsestään, voi yleensä paremmin kuin se, joka nojaa virastoon, sen virkapäätöksiin ja tukiin. Sosiaalisen nousun tulee olla mahdollista, ja mikä parasta, se on mahdollista: myös heikommista lähtökohdista ponnistavat voivat päästä eteen- ja ylöspäin. Suomalaiset ovat fiksuja ja historiallisesti sisukkaita. Sellaiset kyllä pärjäävät, vähän vaikeampinakin aikoina. Myös oman terveyden eteen voi usein tehdä hyviä tekoja. Tupakan ja alkoholin haittaverotuksella on ohjausvaikutus. Ruokavalion ja liikunnan osalta vastaava tuntuu olevan huomattavan vaikeaa, mutta ideoita on mielenkiintoista pohtia. Entä jos tupakoin­nin lopettamisesta ja päihteettömyydestä saisi haittaverojen välttämisen lisäksi verovähennyksen? Entä siitä, että pyrkii liikkumaan ja pysymään normaalipainoisena vähentäen monia kansansairauksien riskejä? Kun tuleva ministerikollegani Mika Poutala ( kd ) mainitsi sotekeskustelussa, että hyvällä unella, ravinnolla ja riittävällä liikkumisella pystyy usein parantamaan tilannettaan, moni kimpaantui, ja taas oli yksi kohu valmis. Luulen, että jotkut suuttuvat tällaisen (itsestäänselvyyden) kuulemisesta, koska kokevat sen heitä syyllistäväksi. Vaikka eihän siitä ole kyse. Hyviä ja ystävällisiä tekoja kannattaa tehdä kanssaihmisille, mutta myös itselleen. Jos kaikki tekisivät niin, meillä menisi paljon paremmin – taloudessakin. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.

15 tunnin lenkillä

Tunninlenkillä 15 miestä juhlimme 68 vuotta täyttävää Timoa, joka Niinisalossa tehdyn lenkin päälle tarjosi meille munkkikahvit sotilaskodissa, jossa oli myös Tuula ja Hannu Juhola, jotka antoivat syntymäpäiväsankrille Timon nimellä varustettun kupin. Yhteiskuva näkyy fb-sivullani ja sankarilla on lahjakuppi kädessään

On myös Tammisunnuntai

Kirkkovuosikalenteri 3. loppiaisen jälkeinen sunnuntai 26.1.2025› Jeesus herättää uskon Jeesuksen julkinen toiminta on alkanut. Opettamalla ihmisiä ja parantamalla sairaita Jeesus ilmaisee jumalallisen kirkkautensa. Hänen ihmetekonsa ja niiden ihmisten todistukset, jotka ovat saaneet tuntea hänen voimansa, herättävät kansallisuudesta riippumatta uskon häneen auttajana ja Vapahtajana. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Matt. 8:5–13 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 8 Kun Jeesus oli saapunut Kapernaumiin, muuan sadanpäällikkö tuli hänen luokseen ja pyysi häneltä apua sanoen: ”Herra, palvelijani makaa kotona halvaantuneena, kovissa tuskissa.” Jeesus sanoi: ”Minä tulen ja parannan hänet.” Mutta sadanpäällikkö vastasi: ”Ei, Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit kattoni alle. Sano vain sana, ja palvelijani paranee. Minä tottelen itsekin toisten käskyjä ja komennan omia sotilaitani. Kun sanon sotilaalle: ’Mene’, niin hän menee, tai toiselle: ’Tule’, niin hän tulee, tai palvelijalleni: ’Tee tämä’, niin hän tekee.” Tämän kuullessaan Jeesus hämmästyi ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: ”Totisesti: näin vahvaa uskoa en ole tavannut yhdelläkään israelilaisella. Minä sanon teille, että niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle yhdessä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. Mutta ne, joiden oli määrä periä valtakunta, heitetään ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita.” Sitten Jeesus sanoi sadanpäällikölle: ”Mene. Tapahtukoon niin kuin uskot.” Sillä hetkellä palvelija parani. Kopioi teksti Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä Isä, kaikkivaltias Herramme. Sinä tahdot, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Me kiitämme sinua tästä rakkaudesta ja rukoilemme: Vahvista uskoamme. Auta meitä viemään sanaasi eteenpäin ja julistamaan evankeliumia, niin että kaikki kansat saisivat kiittää ja palvella sinua. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme Jeesus Kristus. Me elämme liiaksi oman viisautemme varassa ja luotamme omaan voimaamme. Koettelemusten tullessa huomaamme, että viisautemme on riittämätöntä ja voimamme ovat vähäiset. Herra, opeta meille uskon yksinkertaisuutta. Auta meitä näkemään, että sinussa ovat kätkettyinä kaikki viisauden ja tiedon aarteet. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Herra, meidän luoksemme tulee ihmisiä idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä. He tulevat muukalaisina, pakolaisina ja vainottuina. Meitä pelottaa, me vierastamme. Auta meitä avautumaan, ymmärtämään ja rakastamaan. Ota meidät yhdessä vastaan valtakuntasi juhla-aterialle.

Harri Heliövaara nelinpelin voittoon.

Päivän urheiluannin huippu Harri Heliövaaran tenniksen nelinpelin voitto Australian avoimissa. Hiihdossa maailmancupin sprinteissä ei loppueräpaikkaa, mutta Jasmin Joensuu 9. Joni Mäki 8, ja Emil Liekari ensi kertaa kympin sakissa eli 10.