Edustajat OP:n tiloissa BePOPissa

Maakuntavastaava  Marika Luoma kirjoitti oheisen tiedotteen kokouksestamme BePOPissa:

Kauppakamarit kutsuivat Satakunnan kansanedustajat yhteistapaamiseen

Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmä kokoontui Porissa maanantaina 4.11.2013 Satakunnan ja Rauman kauppakamareiden järjestämään tilaisuuteen.

Tilaisuuden aiheina olivat Satakunnan teollisuusvisio 2020, kaupan murros (erityisesti kansainvälisen verkkokaupan vaikutukset), pankkialan tilanne ja Satakunnan työllisyysnäkymät.
Näitä esittelemässä olivat Ramboll Management Consulting Oy:n konsultit, Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomi, Satakunnan kauppakamarin puheenjohtaja, Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo Kauppi ja Satakunnan ELY-keskuksen ylijohtaja Marja Karvonen.

Keskustelua tilaisuudessa käytiin erityisesti Satakunnan teollisuuden ja kaupan toiminnan edellytyksistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin.

Satakunnan Teollisuusvision sisältöä tullaan käsittelemään vielä tarkemmin kansanedustajille erikseen järjestettävässä tilaisuudessa vision valmistuttua.


Pari omaa kommenttiani:

Harri Tuomi toi esiin verkkokaupan vaikutukset myymäläkauppoihin todeten myymälöiden väkisinkin vähenevän. Kuitenkin toimitaan täysin päinvastoin, Kankaanpäähänkin täytyi tehdä suuri supermarket matkien K-supermarkettia, vaikka entuudestaan keskustassa oli jo kaksi S-markettia. Rahaa näyttää olevan iskettäväksi sumeilematta ilman suurempia harkintoja tulevaisuuden suhteen!

UPM:n Rauman tehtaiden johtaja jakoi meille osanottajille 7-sivuisen kalvomuistion tehtaansa tilasta, joka tekniikaltaan on maailman kärkeä, mutta kilpailuasetelmat valtiovallan toimenpiteistä johtuen ovat paljon esim. Saksan ja Ruotsin vastaavia tehtaita huonommat. Jotain, eikä varsin vähän, olisi tehtävä ja pikaisesti, muuten menetämme yhä edelleen teollisuutemme suurinta selkärankaa, Rauman tehtaillahan on jo 3. paperikone lopetettu tämän vuoden huhtikuussa.

Emmekö eläkään palveluyhteiskunnassa

Yhden arvan hinta on 2,5 euroa, 2000 arpaa, yhteensä 5000 euroa. Valmistelimme hakupapereita Karhoismajan Vesireittien Kunnostusyhdistyksen syksyn arpajaisia varten koko aamupäivän, niin monenlaista paperia tarvitaan. Kello 13 maissa soitin poliisiviraston numeroon, johon vastattiin ilmeisesti jostain Savonmuasta. Sieltä sanottiin, ettei näissä virastoissa vastata puhelimeen kuin klo 11.30 asti, mutta että kyllä toimistoon paikanpäälle voi mennä, ne ovat auki klo 16 asti.

Kaverillani oli poliisiviraston paikallistoimiston puhelinnumero ja hän väitti, että kyllä ne siellä vastaavat, kun soittaa suoraan numeroon. Eivät muuten vastanneet. Kävin sitten toimistossa ja sain tarvittavat tiedot paperisodasta. He olivat itsekin vähän sitä mieltä, että siinä ei ole mitään järkeä, että he eivät voi koko iltapäivänä vastata puhelimeen, vaikka ovat toimistossa. Onko tämä sitä palveluyhteiskuntaa, jossa meidän pitäisi elää? Olisiko sisäministerille, joka samalla on  poliisiministeri ja on muutenkin näinä päivinä ollut uutisten kärjessä, joskin vähemmän mukavassa mielessä, tehtävää ja aihetta puuttua palvelun toimimattomuuteen.

Päivän kommentissa Rauman kd:n kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi vaatii puolueeseensa uusia kasvoja johtopaikoille vanhojen kasvojen käytyä liian kuluneiksi. Sauli itse taitaisi sopia hyvinkin johtotehtäviin!

Päivällä oli sitten kirkkokaste, Anniina Marja saatettiin kasteen armoliitossa Vapahtajamme yhteyteen. Me olemme usein kasteemme liiton rikkojia, mutta Vapahtajan taholta liitto pitää ja saamme aina palata tähän armon ja anteeksiantamuksen ilmapiiriin elämämme loppuun asti.

Jotain hyvää Suomessakin

Autuaasti poisnukkunut Jakko Elenius, Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja kaiken muun lisäksi, on pohtinut hyvän yhteiskunnan tunnusmerkkejä ja löytänyt niitä paljon juuri rakkaasta Suomestamme.

Sekä yksityisen ihmisen arvo että kaikkien yksilöiden yhtäläinen, sama arvo ovat yhteiskuntamme perusta. Tältä pohjalta ovat kehittyneet niin sosiaaliset, poliittiset kuin taloudellisetkin rakenteemme. Näitä ihmisoikeuksiamme suojaamaan on luotu lainsäädäntömme ja oikeuslaitoksemme. Perustuslaissamme korostetaan yksilöllisyyttä ja yrittämistä, mutta myös yhteisvastuuta. Meille kuuluvat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet.

Kansalaisyhteiskuntamme muodostuu kansalaistemme omaehtoisesta toiminnasta. Siitä syntyy se sosiaalinen luottamuspääoma, jota ilman valtio ja markkinat eivät voi toimia kunnolla. Meillä on oma identiteettimme, joka muodostuu kiintymyksestä kotiseudun luontoon, maisemaan, kieleen, tapoihin ja perinteisiin. Siihen kuuluu kiinteästi myös kaikki erotuksetta piiriinsä sulkevan, avaran ja sallivan kansankirkon läsnäolo elämämme kaikissa vaiheissa kehdosta hautaan. Kirkko nostaa jaloilleen sellaistakin elämää, joka särkyneenä ja kolhittuna on kysellyt, kuka minä lopulta olen ja onko tällä kaikella mitään merkitystä.

Yhteiskuntamme rakenteet ovat sittenkin kansainvälisessä vertailussa hyvässä kunnossa. Olemme vähiten korruptoituneita, pidämme parhaiten huolta ympäristöstämme. Teknologiassa olemme maailman johtava maa, kilpailukykymmekin on hyvä. Koululaisemme ovat parhaita matematiikassa ja lukemisessa. Arvokolmiomme muodostuu vaatimattomuudesta, tasa-arvosta ja toisten välittämisestä.

Näin yhteisvoimin olemme rakentamassa vapaiden, tasa-arvoisten ja sosiaalista vastuuta kantavien yhteiskuntaa.