Presidentin palkkion alennus

Eduskunnan mestaruushiihdot

Tuliterillä eka kertaa alla olevilla suksilla hiihdin eduskunnan mestaruushiihdoissa Vantaan Hakunilassa, mutta 3 km ladun jälkimmäinen mäki oli liikaa, ei ehkä tekniikkakaan ole täysin hallinnassa, mutta ehkä pitokaan ei ollut ihan täydellinen, kelikin vähän ongelmallinen suojan ja pakkasen välimailla, mutta vaikka hiihto näin onkin paljolti myös välineurheilua, niin tärkeintä sittenkin on se, kuka on suksien päällä, ja niin meitäkin 70-vuotisten sarjassa oli kolme hiihtäjää, joista numerolla 1 lähti Pertti Salolainen, joka myös tuli ensimmäisenä maaliin, numerolla 4 oli matkassa ikäpuhemiehemme Kauko Tuupainen, jonka puoli minuuttia myöhemmin lähteneenä sivuutin melko pian, mutta kaksi ja puoli minuuttia aiemmin lähtenyttä Perttiä en ihan saanut kiinni, mutta kyllä ajassa voitin selvästikin, jos vain järjestäjät onnistuvat saamaan oikeat ajat, jota ei suinkaan ole syytä epäillä, koska kisojen tehtävät  olivat kokeneiden Vantaan Hiihtoseuran toimijoiden huolena, onhan seuran kasvatti olympiavoittaja Marjo Matikainen-Kallström ja hän oli mukana nytkin kahden muun naiskansanedustajan kanssa, mieskansanedustajia oli sitten enemmän, kymmenkunta, virkailijoita hiihti yli kaksikymmentä., kaiken kaikkiaan tosi hienot kisat saatiin sivakoida perinteisellä tyylillä loistavissa olosuhteissa. (taisi muuten tulla ennätyspitkä virke, joskaan ei vedä vertoja jo  legendaksi tulleen Volter Kilven Alastalon salissa-romaanin kanssa.

 

Laitetaan tulokset mukaan sitten, kun ne saadaan näkyviin.

Eduskuntahiihtojen tulokset

Julkaistu 28.2.2013 8:31:00; Päivitetty 28.2.2013 13:43:59

Eduskunnan perinteinen hiihtoilta ja hiihtomestaruuskilpailut järjestettiin 27.2.2013 Vantaan Hakunilassa. Hiihtoiltaa isännöi Vantaan kaupunki ja hiihtojärjestelyistä vastasi Vantaan Hiihtoseura. Alla tulokset sarjoittain:

Kansanedustajat naiset yleinen 3 km

1. Vehkaperä, Mirja 10.07,56

Kansanedustajat naiset 40 vuotta 3 km

1. Matikainen-Kallström, Marjo 7.46,75

2. Mattila, Pirkko 10.28,18

Kansanedustajat miehet 40 vuotta 5 km

1. Rantakangas, Antti 16.58,07

2. Mäkinen, Tapani 18.50,40

Kansanedustajat miehet 50 vuotta 5 km

1. Torniainen, Ari 16.26,09

2. Ahvenjärvi, Sauli 19.54,45

Kansanedustajat miehet 60 vuotta 3 km

1. Piirainen, Raimo 7.40,42

2. Reijonen, Eero 8.27,56

Kansanedustajat miehet 70 vuotta 3 km

1. Joutsenlahti, Anssi 8.37,65

2. Salolainen, Pertti 10.25,37

3. Tuupainen, Kauko 11.14,50

Onko politiikasta kadonnut rehellisyys ja suoruus?

Tänään sain johtaa reippaat pari tuntia istunnosta, jossa puhuttiin yhteensä ainakin kolme tuntia vaalilain muutoksesta. Tarkoitus on yhdistää Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon vaalipiirit ja samoin Etelä-Savon ja Kymin vaalipiirit. Tosi moni jopa hallituspuolueidenkin edustajista haikaili edellisessä eduskunnassa hyväksytyn, täydellisesti kansalaisten tasa-arvoisuuden toteuttavan vaalilakiuudistuksen perään, jossa jokaisen puolueen koko maassa saadut äänet olisi laskettu yhteen ja sen perusteella jaettu kansanedustajanpaikat ja soviteltu ne myös vaalipiirien mukaisesti. Nykyinen hallitus hylkäsi kuitenkin neuvotteluissaan tämän demokraattisen lain, joka olisi tarvinnut uudenkin eduskunnan hyväksynnän tullakseen voimaan perustuslakimuutoksena.

Oikeastaan juuri tämän perustuslakimme hengen toteuttaneen vaalilain uudistuksen johdosta, jossa jokaisen ääni on samanarvoinen, rupesin viime kerralla ehdokkaaksi. Ajattelin, että nyt ensimmäisen kerran koko satavuotisen eduskuntalaitoksemme historiassa ruvetaan noudattamaan täydellistä demokratiaa, mutta eipä näin käynytkään. Olen aika lailla pettynyt tähän poliittiseen kulttuuriimme. Siksi teki hyvää kuulla edustajien puheita, kun niin moni muukin haikaili tämän hylätyn lakiuudistuksen perään. Käsittämätöntä, että samat puolueet, jotka sen edellisessä eduskunnassa hyväksyivät, olivat tässä uudessa eduskunnassa valmiit kevytmielisesti sen hylkäämään. Tosi kevytkenkäistä politiikkaa. Varsinkin, kun tätä nyt käsittelyssä olevaa osauudistusta ei kukaan sitä koskevan alueen edustajista ole kannattamassa. Missä on se rehellisyys ja rehtiys, jota politiikalta yhteisten asioiden hoidosta kaipaan! Vai onko tätä suoraselkäisyyttä tässä touhussa koskaan ollutkaan, vaikka yhteistä hyvää meidät on tänne Arkadianmäelle äänestetty ajamaan!

 

Maanantaipäivän ratoksi

Tänään pidimme Kankaanpään seudun Sotainvalidien vuosikokouksen täyden tusinan ollessa paikalla. Vuoden suuntaviivat ovat siten selvillä. Sihteerimme Sari Lehto oli laatinut toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman, alusta asti rahastonhoitajana ansiokkaasti toiminut Aino Lilja esitteli tilit ja tilintarkastajien niistä antaman lausunnon. Kunniamerkkejäkin jaettiin ansioituneille, kultainen  Olavi Raitaluomalle ja hopeinen Hellevi Mäelle, Sari Lehdolle ja Olavi Koivuniemelle.

Piirin vuosikokouksessa Toivo Lautaoja ja Oskari Kukkumäki saavat ansioristin.
Iltapäivä kului sitten suksihommissa, Kesport Jämi ja sen voitelumestarit pistivät oikeat tökötit suksien pohjiin, ja piti ostaa toiset suksetkin mahdollista suojakeliä varten, kun säätiedot keskiviikon ilmanalasta Helsingissä eduskunnan mestaruushiihdoissa ovat kahtalaista ilmaa lupaavat. Jämiltä takaisin tullessa piti poiketa kyläkauppa Wihtiksessäkin sanaa heittämässä Teuvon kanssa, kun ei perjantaina päässyt käymään kaupassa.

Illan uutisissa kuului kummia Italian vaaleista, MOT-ohjelmassa Pirkko Jalovaaran parantamiskokouksista, joita piispa Tapio Luoma oli viisaasti kommentoinut ilmeisesti A-studiossa. Aina sattuu ja tapahtuu, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Hannu Nymanin kanssa käymämme puolen tunnin keskustelu, jonka piti tulla ulos perjantai-iltana, onkin näytetty tänään sekä päivällä että illalla kanavalla 64. Muutamat ovat sen nähneet, mutta voipi tulla uusintoina muulloinkin. Keskustelimme nyky-Suomen menosta ja meiningeistä, eli melkein inflaation kokeneella yhdellä sanalla sanottuna A R V O I S T A, mikä ei suinkaan tarkoita arpoja, vaan todella ARVOJA.

Alajärven fallesmannin suuri juhla

Alajärvi-sali täyttyi ystävien joukosta, kun olimme onnittelemassa Alajärven fallesmannia Raimo Vistbackaa hänen saamastaan valtiopäiväneuvoksen arvonimestä, joka on muuten Suomen toiseksi korkein arvonimi.

Kaksituntiseksi venyneessä juhlassa kiiteltiin - eikä syyttä - Raimoa ainutlaatuisesta elämäntyöstä. Kuusi kautta eli 24 vuotta eduskunnassa, siitä kaksi kautta eli kahdeksan vuotta ryhmän ainoana kansanedustajana. Niinpä omassa puheenvuorossani sanoinkin, että kyllä Raimo nyt vähän katuu, kun ei enää viime kerralla vuonna 2011 asettunut ehdokkaaksi, ja nyt meitä perussuomalaisia on eduskunnassa 39. Työ olisi paljon helpompaa; joka valiokunnassa on kolme perussuomalaista ja vielä kaksi varaedustajaa, joten työnjako on nyt mahdollista, eikä tarvitse yksin tehdä kaikkea.

Itse putosin eduskunnasta kahden kauden jälkeen vuonna 1987, jolloin Raimo tuli valituksi ensi kerran. Kun hän kuuden kauden jälkeen ei enää asettunut ehdokkaaksi, tulin sitten vuoden 2011 vaaleissa takaisin eduskuntaan 24 vuoden tauon jälkeen ja tämän saman jakson Raimo oli siis edustajana. Heti kahden eduskuntavuoden jälkeen Raimo nousi postin pääjohtajaksi siirtyneen Vennamon Pekan tilalle liikenneministeriksi. Sain olla jo Pekan ja sitten Ramin aikana ministerin poliittisena sihteerinä. Raimon kausi kesti 333 vuorokautta, ja sitten lähdimme Holkerin hallituksesta, koska luvattua kansaeläkelain viimeistä osauudistusta ei toteutettu hallituksessa eli emme voineet olla syömässä silloinkaan sanaamme köyhimpien kansalaistemme puolustajina.

Kiitosjuhla oli todella nimensä mukainen, kiittelijöitä riitti, jopa toisten puolueiden Ramin aikaisia kansanedustajia nousi puhujan paikalle kiittämään Raimoa rehdistä työtoveruudesta. Hänen työtarmonsa on ollut todella uskomaton, kysymättä avun tarvitsijoiden puoluekantaa hän teki apua pyytäneille kymmeniä ja satoja anomuksia ja kirjelmiä eri virkaportaisiin ja auttoi monen asian läpimenoa.

Timo Soini kävi juhlapuheessaan seikkaperäisesti läpi SMP:n loppuvaiheet ja Perussuomalaisten synnyn sekä sitkeän hengissä pysymisen, mikä ei ilman Raimon panosta olisi ollut mahdollista. Työn tuloksen näemme tänä päivänä: 39 kansanedustajaa ja ensimmäisen kerran myös paikka puhemiehistössä. Syyttä siis ei Raimo ole ensimmäinen koko puoluehistoriamme niin SMP:n kuin perussuomalaistenkin aikainen valtiopäiväneuvos, jonka presidentti Niinistö on myöntänyt. Presidentti lähetti myös terveiset Raimolle ja Raimon juhlaan perjantaina Timon ollessa hänen kanssaan neuvottelemassa.

Musiikkiannista vastasi kahteen otteeseen lukiolaispoika Aleksi kitaransa kanssa esittäen Raimon suosikkilauluja. Sotilaspukuisen Korsukuoron esittämät laulut olivat ”Marssilaulu”, ”Kotiseutuni” sekä Koppamäen ”Tämä taivas, tämä maa”.
Raimon kiitospuheen päätettyä juhlan lauloimme kaikki yhdessä Maamme-laulun. Arvokas juhla sai arvoisensa päätöksen!

Matkalukemista junassa

Tulin Helsingistä junalla Parkanoon, jossa vaimo oli asemalla vastassa. Monia muitakin kansanedustajia näkyi kello 14.06 lähteneessä junassa olevan, istuntommehan on perjantaisin vain puoli tuntia klo 13 - 13.30. Matkalukemisina oli vuodesta 1975 asti pitkän rupeaman kansanedustajana toimineen Esko-Juhani Tennilän vastikään WSOY:llä julkaisema "Torppari Arkadianmäellä". Esko-Juhanihan luopui viime vaaleissa jo ehdokkuudesta. Sain luettua junamatkan aikana kirjan 150 sivua.

En malta olla lainaamatta yhtä juttua, koska Tennilä kuvaa siinä Veikko Vennamoa.
"Ei ajan hermoon iskevien vaalilauseiden keksiminen helppoa ole. Ei ollut helppoa alan mestarille Veikko Vennamollekaan. Aistittuaan vaalien lähetessä SMP:nsä kannalta lupaavasti kuumentuvat tunnelmat vaalikentällä hänestä tuli itseensä sulkeutunut. Ei tullut kahvilassa enää pöytäämme herjaa heittämään vaan käveli tauoilla valtiosalia ympäri kuumeisesti jotain miettien. Kuten runoilijat joilla on aihe ja aavistus mitä siitä pitäisi sanoa, mutta ei vielä sanoja siihen.

Sirkka-vaimonsa lopulta keksittyä puuttuvat sanat (Rötösherrat kuriin!) Vennamo oli onnessaan kuin olympiavoittaja. Tarjotessaan kahvilassa Kuopan Mikolle ja minullekin munkkikahvit. Paljastamatta tietenkään, pahimmille kilpailijoilleen, voitokkaita sanoja ennen aikojaan."

Yhtä meheviä tuokiokuvia lyhyessä runon muodossa kirja on pullollaan. Näin raottuu Lapin eduskunnassa kaikkein äärimmäisenä vasemmalla istuneen parlamentaarikon kokemuksia pala palalta kuin tilkkutäkissä! Mielenkiintoista tutustua!

 

Byrokratian hitaat rattaat

Byrokratian rattaat jauhavat aina vaan. Tänään sain tiedon erään asian päättymisestä pitkän jahkailun jälkeen onnellisesti. Tammikuun lopussa Australiassa kuolleen pojan ruumis on tulossa Suomeen ja siunaus voi tapahtua maaliskuun alussa, kuten vanhemmat ovat kaukokatseisesti sopineet. Mutta kuukauden päivät täytyi asian pyöriä virkakoneiston rattaissa.

Toinen asia on kestänyt jo vuosia: onnettomuus tapahtui Saksassa ja lääkärintodistuksia on kertynyt kilokaupalla ja nyt niitä täytyisi kääntää saksaksi, mutta kuka maksaa kustannukset. Jätin tiedustelun eduskunnan tietopalveluluun, löytyykö EU-kansalaisille tulkkipalveluita.

Eduskunnan kyselytunnilla sai Martti Mölsä tehdä ensimmäisenä kysymyksen nykyrakentamisesta ja sen ongelmista, kuten homeiden myrkkykaasujen aiheuttamista hengitysvaurioista.

Omakotitalojen rakentamisen vauhdittamiseksi tuli hyvä ehdotus Noormarkun puolesta. Jos annettaisiin normaalihintaisen, korkeintaan 200.000 euroa maksavan ensikodin rakentajalle ALV-veron palautus, niin jo alkaisi taloja nousta maakuntiin, pääkaupunkiseudullahan ei tähän hintaan saa taloja pystyyn. Näin edistettäisiin maaseudun pysymistä asuttuna.