Vappuaatosta huolimatta 50 henkeä oli vierailulla eduskunnassa. Tämä oli nykyisen eduskunnan aikana ainakin kuudes kerta, kun olen kutsunut 50 hengen linja-autollisen väkeä ja myös huolehtinut kulupuolesta. Nytkin oli väkeä mukana kotipuolesta Pohjois-Satakunnasta ja Huittisten lisäksi osin jopa Pirkanmaankin puolelta, ainakin yksi punkalaitumelainen ja keikyäläinen, jotka ovat ulkopuolelta nykyisen Satakunnan.
Koko joukko sai hyvän käsityksen edustajien raadollisuudesta, kun istunnon aluksi luetun ja hallituksen vastattavaksi jätetyn välikysymyksen ja yhden äänestyksen jälkeen istuntosali tyhjeni melko nopeasti. Tunnin päästä istunnon lopussa paikalla oli enää yhden käden sormin luettavissa oleva määrä.
Perussuomalaisten ryhmähuoneessa vieraiden kahvittelun lomassa kävi aika moni kansanedustajistamme aina Timo Soinista lähtien tervehtämässä ja kertomassa edustajantyöstään. Salissa puhuivat perussuomalaisista ainakin Pirkko Mattila, Pertti Virtanen, Ari Jalonen ja Mika Niikko.
Esitin vieraille 12 kysymyksen tietokilpailun, joka koski pääasiassa perussuomalaisten kansanedustajia, koska heistä saa helposti monta mielekästä kysymystä, siksi monipuolinen on edustajiemme koostumus.
keskiviikko 30. huhtikuuta 2014
tiistai 29. huhtikuuta 2014
Vapun aatonaattona
Pääsihteeri Seppo Tiitinen kertoi Suomen eduskunnan saaneen toiminnan tehokkuutta mitattaessa hopeatilan heti Singaporen jälkeen. Emme siis ihan tyhjänpanttina ole täällä eduskuntatalolla. Sillä lailla sanois Tarvajärvi, joka itsekin oli kauden kansanedustajana, vv. 1970-71. Kekkonen hajotti silloin eduskunnan saadakseen tuen jatkokautensa poikkeuslaille, mutta v. 1972 SMP sai samat 18 edustajaa kuin edellisessäkin eduskunnassa. Silloin ei auttanut muu kuin ostaa 13 seteliselkärankaista poikkeuslain taakse puoluetukilakia muuttamalla ja SMP:hen jäi vain 5 eli Veikko ja Pekka Vennamo, J.Juhani Kortesalmi, Mikko Vainio ja Rainer Lemström.
Vapunalusaika täällä eduskunnassa on hiljaiseloa. Istuntokaan ei kestänyt kuin vähän yli 3 tuntia, josta johdin loppuosasta vajaan tunnin. Kävin lenkillä keskuspuistossa Haagan-Pasilan kohdilla kääntymässä ja menin saunaan, ja sielläkään ei enää ollut ketään muuta noin klo 19.15, vaikka sauna sulkeutuu istuntopäivinä klo 20.
Huominen istunto tulee olemaan tosi lyhyt. Kustantamalleni tutustumismatkalle saapuu 50 kankaanpääläistä ja huittislaista, jotka näkevät sen todellisen eduskunnan arkipäivän. Yleensä kutsuttuni ovat täällä torstaisin seuraamassa kyselytuntia, jonka ajan edustajat istuvat kiinteästi paikoillaan istunnon televisioinnin vuoksi. Huomisessa istunnossa voi ennustaa 10-15 minuutin päässä istunnon alkamisesta olevan paikalla enää tosi vähän edustajia. Kaikilla on kiire kotiin vapunviettoon!
Vapunalusaika täällä eduskunnassa on hiljaiseloa. Istuntokaan ei kestänyt kuin vähän yli 3 tuntia, josta johdin loppuosasta vajaan tunnin. Kävin lenkillä keskuspuistossa Haagan-Pasilan kohdilla kääntymässä ja menin saunaan, ja sielläkään ei enää ollut ketään muuta noin klo 19.15, vaikka sauna sulkeutuu istuntopäivinä klo 20.
Huominen istunto tulee olemaan tosi lyhyt. Kustantamalleni tutustumismatkalle saapuu 50 kankaanpääläistä ja huittislaista, jotka näkevät sen todellisen eduskunnan arkipäivän. Yleensä kutsuttuni ovat täällä torstaisin seuraamassa kyselytuntia, jonka ajan edustajat istuvat kiinteästi paikoillaan istunnon televisioinnin vuoksi. Huomisessa istunnossa voi ennustaa 10-15 minuutin päässä istunnon alkamisesta olevan paikalla enää tosi vähän edustajia. Kaikilla on kiire kotiin vapunviettoon!
maanantai 28. huhtikuuta 2014
Jämillä
Kansanedustajien kuukausipalaveri pidettiin Jämin Yritysforumissa Jämijärvellä. Paikalla oli neljä kansanedustajaa kuuntelemassa arkkitehti Ilmari Mattilan erinomaisen valaisevaa esitystä Jämin nyky- ja kehitysnäkymistä. Paljon on tehty ja paljon on edelleen tehtävissä ja suunnitelmissa Jämin matkailumaan eteenpäinviemiseksi.
Kunnan terveisinä oli - tietysti - tiestön parantaminen. Yhteys valtatie 3:lle Ikaalisiin olisi parantamisen ja leventämisen tarpeessa. Keskustasta Jämille tarvittaisiin turvallisuutta lisäämäämään kevyenliikenteen väylä, jota voisivat käyttää myös esimerkiksi rullasuksilla hiihtäjät. Yhteys Jämiltä Jyllin kautta Ikaalisten tielle pitäisi saada päällystetyksi, ja olen itsekin tehnyt siitä raha-asia-aloitteita. Jämillä käy vuosittain noin 150.000 matkailijaa eri tapahtumissa, näin teidenkin pitäisi olla liikennöitävissä turvallisesti.
Jämin esittelyn innoittamalla palasin iltapäivällä takaisin tekemään juoksulenkin vanhoilla tutuilla lenkkipoluilla. Jämin harjujen männikkökankaista eivät maastot enää parane. Liikkuminen kauniin luonnon rauhassa on suositeltavaa kenelle tahansa. Siellä lepää niin henki kuin ruumiskin. Terve menoa!
Muuten onkin melkoisen kova viikovaihde taas takana. Perjantaina roskien keruuta, ja tänään Seppo on saanut meidän 21 kilometrin urakkamme valmiiksi, hienoa, olemme melkoisesti etuajassa.
Lauantaina olin siis hautauksessa ja muistotilaisuudessa. Kankaanpäässä pidettiin perussuomalaisten piirikokokous, johon vielä ehdin, en tosin aamupäivän toritapahtumaan makkaratarjoiluineen, jossa mukana olivat meppiehdokkaat Laura Huhtasaari ja Maria Tolppanen. Loppupäiväksi riitti uuden Perussuomalainen-lehden jakelua kerrostaloissa. Sitä urakkaa jäi vähän myös pyhäksi, jolloin olin lisäksi Veteraanipäivän juhlassa ja vuosi sitten pois nukkuneen Seppo Koivusalon muistotilaisuudessa Pilkkumissa. Tänään olin ennen Jämin reissua aamuvarhaisella Aimon hieronnassa, iltapäivällä lenkin lomassa vielä otin viimeiset aurakepit Jämin tien alusta Mertiörantaan asti ja jaoin Perussuomalainen-lehteäkin, vaikka taas kerran se loppui kesken, koska täytyi jättää vapuksi Simon Elon toritapahtumaakin varten satakunta lehteä kaiken varalta. Ihan joka savuun Kankaanpäässäkään lehtijakomme ei yllä.
Kunnan terveisinä oli - tietysti - tiestön parantaminen. Yhteys valtatie 3:lle Ikaalisiin olisi parantamisen ja leventämisen tarpeessa. Keskustasta Jämille tarvittaisiin turvallisuutta lisäämäämään kevyenliikenteen väylä, jota voisivat käyttää myös esimerkiksi rullasuksilla hiihtäjät. Yhteys Jämiltä Jyllin kautta Ikaalisten tielle pitäisi saada päällystetyksi, ja olen itsekin tehnyt siitä raha-asia-aloitteita. Jämillä käy vuosittain noin 150.000 matkailijaa eri tapahtumissa, näin teidenkin pitäisi olla liikennöitävissä turvallisesti.
Jämin esittelyn innoittamalla palasin iltapäivällä takaisin tekemään juoksulenkin vanhoilla tutuilla lenkkipoluilla. Jämin harjujen männikkökankaista eivät maastot enää parane. Liikkuminen kauniin luonnon rauhassa on suositeltavaa kenelle tahansa. Siellä lepää niin henki kuin ruumiskin. Terve menoa!
Muuten onkin melkoisen kova viikovaihde taas takana. Perjantaina roskien keruuta, ja tänään Seppo on saanut meidän 21 kilometrin urakkamme valmiiksi, hienoa, olemme melkoisesti etuajassa.
Lauantaina olin siis hautauksessa ja muistotilaisuudessa. Kankaanpäässä pidettiin perussuomalaisten piirikokokous, johon vielä ehdin, en tosin aamupäivän toritapahtumaan makkaratarjoiluineen, jossa mukana olivat meppiehdokkaat Laura Huhtasaari ja Maria Tolppanen. Loppupäiväksi riitti uuden Perussuomalainen-lehden jakelua kerrostaloissa. Sitä urakkaa jäi vähän myös pyhäksi, jolloin olin lisäksi Veteraanipäivän juhlassa ja vuosi sitten pois nukkuneen Seppo Koivusalon muistotilaisuudessa Pilkkumissa. Tänään olin ennen Jämin reissua aamuvarhaisella Aimon hieronnassa, iltapäivällä lenkin lomassa vielä otin viimeiset aurakepit Jämin tien alusta Mertiörantaan asti ja jaoin Perussuomalainen-lehteäkin, vaikka taas kerran se loppui kesken, koska täytyi jättää vapuksi Simon Elon toritapahtumaakin varten satakunta lehteä kaiken varalta. Ihan joka savuun Kankaanpäässäkään lehtijakomme ei yllä.
sunnuntai 27. huhtikuuta 2014
Puheenvuoroni Kankaanpään veteraanipäivän juhlassa
Arvoisat kunniakansalaisemme, sotiemme veteraanit ja kotirintamalla uurastaneet naiset! Hyvät juhlavieraat!
Voimme tänäänkin kansallista veteraanipäivää viettäessämme täydellä syyllä sanoa, että uhrien ansiosta siniristilippumme voivat juhlistaa tätä vapaan isänmaamme merkkipäivää. Ja te, sotiemme veteraanit ja kotirintaman naiset ansaitsette mitä suurimman kiitoksen itsenäisyytemme säilymisestä. Kansojen Kaitsija, Taivaallinen Isämme on katsonut kansamme puoleen ja antanut meidän pysyä itsenäisenä kansojen suuren meren keskellä.
Minulla on mitä suurin kunnia tuoda tähän perinteiseen juhlaamme maamme korkeimman päättävän elimen, eduskunnan puhemiehistön mitä kunnioittavin tervehdys. Ja teen sen suurella ilolla. Olemme saaneet viettää syyskuun 15. päivästä 8 kuukauden ajan, kuluvan huhtikuun 15. päivään asti kestänyttä, ensimmäisten säännöllisten valtiopäivien 150-vuotisjuhlamuistoa ja –vuotta. Jo silloin säätyvaltiopäivien ensimmäisten puhemiesten joukossa oli satakuntalainen puhemies, talonpoikaissäätyä edustanut Aukusti Mäkipeska Ruovedeltä. Satakuntahan ulottui silloin niin pitkälle.
Suurelle valtiopäivämiehellemme J.V. Snellmanille kuuluu suuri ansio valtiopäivien koollekutsumisesta. Siksi teitä veteraaneja ja teidän työtännekin ajatellen sopii hyvin lainata hänen ajatustaan: "Kansakunnan, jolta puuttuu tarpeellinen itsetunto, täytyy joutua halveksituksi. Suomen kansalla, kun se luo silmäyksem viimeksi kuluneisiin 50 vuoteen, on oikeus iloita olemassaolostaan ja saada siitä luottamusta, että se niissä ahtaissakin oloissa, joihin historia on sen asettanut, voi osoittaa samaa tyyntä urheutta, joka on johtanut esi-isät läpi kovien kohtaloitten, ja siten säilyttää ja kartuttaa saamaansa perintöä."
Te olette toimineet tämän Snellmanin ohjeen mukaisesti ja antaneet siitä esikuvan myös meille nuoremmille.
On hyvä, että tänään osaamme antaa koko kansakuntana sotiemme veteraaneille ja kotirintaman naisille teille kuuluvan arvon. Esim. perjantaina saimme veteraanien kanssa olla kunniavieraina Säkylän Porin Prikaatissa. Siellä meitä oli Kankaanpäästä kuusi edustajaa.
En voi olla kertomatta eilisestä tilaisuudesta, jossa vietimme siunaustilaisuuden jälkeen muistotilaisuutta ja lauloimme tietysti virsiä. Mutta vasta kun vuorossa oli tässäkin juhlassamme laulettava Veteraanin iltahuuto, alkoi myös vaimonsa kuoleman vuoksi leskeksi jäänyt puoliso laulaa. Niin tärkeä meille on veteraanien asia: "Laineissa Laatokan mahti, kahlita kenkään ei voi. Veljet sen rantoja vahti, konsa on koittava koi."
V. 2017 saamme juhlia itsenäisyytemme 100-vuotista olemassaoloa. Me olemme eduskunnassa hyvissä ajoin aloittaneet valmistelut, ja eduskunnan rakennusten remontit ovat menossa. Viimeisenä on vuorossa vanhimman eli v. 1931 valmistuneen, arkkitehti J.S. Sirenin suunnitteleman päärakennuksen täysremontti, joka aloitetaan tämän eduskuntakauden päätyttyä keväällä 2015.
Tällaisia 100- ja 150-vuotisjuhlia emme voisi viettää, ellei teidän veteraanisukupolven itsenne uhraavaa työtä olisi ollut. Meidän nuoremman polven tehtävänä on pitää teistä hyvää huolta koko elämänne ajan ja siitä pidämme vaarin niin eduskunnassa kuin paikallisestikin kaikkien veteraajärjestöjemmekin kautta, ovathan sotainvalidien, sotaveteraanien ja rintamaveteraanien liputkin täällä juhlassamme muistuttamassa tärkeästä tehtävästämme.
Näin saamme mennä kiitollisin kohti tulevaisuutta.
Voimme tänäänkin kansallista veteraanipäivää viettäessämme täydellä syyllä sanoa, että uhrien ansiosta siniristilippumme voivat juhlistaa tätä vapaan isänmaamme merkkipäivää. Ja te, sotiemme veteraanit ja kotirintaman naiset ansaitsette mitä suurimman kiitoksen itsenäisyytemme säilymisestä. Kansojen Kaitsija, Taivaallinen Isämme on katsonut kansamme puoleen ja antanut meidän pysyä itsenäisenä kansojen suuren meren keskellä.
Minulla on mitä suurin kunnia tuoda tähän perinteiseen juhlaamme maamme korkeimman päättävän elimen, eduskunnan puhemiehistön mitä kunnioittavin tervehdys. Ja teen sen suurella ilolla. Olemme saaneet viettää syyskuun 15. päivästä 8 kuukauden ajan, kuluvan huhtikuun 15. päivään asti kestänyttä, ensimmäisten säännöllisten valtiopäivien 150-vuotisjuhlamuistoa ja –vuotta. Jo silloin säätyvaltiopäivien ensimmäisten puhemiesten joukossa oli satakuntalainen puhemies, talonpoikaissäätyä edustanut Aukusti Mäkipeska Ruovedeltä. Satakuntahan ulottui silloin niin pitkälle.
Suurelle valtiopäivämiehellemme J.V. Snellmanille kuuluu suuri ansio valtiopäivien koollekutsumisesta. Siksi teitä veteraaneja ja teidän työtännekin ajatellen sopii hyvin lainata hänen ajatustaan: "Kansakunnan, jolta puuttuu tarpeellinen itsetunto, täytyy joutua halveksituksi. Suomen kansalla, kun se luo silmäyksem viimeksi kuluneisiin 50 vuoteen, on oikeus iloita olemassaolostaan ja saada siitä luottamusta, että se niissä ahtaissakin oloissa, joihin historia on sen asettanut, voi osoittaa samaa tyyntä urheutta, joka on johtanut esi-isät läpi kovien kohtaloitten, ja siten säilyttää ja kartuttaa saamaansa perintöä."
Te olette toimineet tämän Snellmanin ohjeen mukaisesti ja antaneet siitä esikuvan myös meille nuoremmille.
On hyvä, että tänään osaamme antaa koko kansakuntana sotiemme veteraaneille ja kotirintaman naisille teille kuuluvan arvon. Esim. perjantaina saimme veteraanien kanssa olla kunniavieraina Säkylän Porin Prikaatissa. Siellä meitä oli Kankaanpäästä kuusi edustajaa.
En voi olla kertomatta eilisestä tilaisuudesta, jossa vietimme siunaustilaisuuden jälkeen muistotilaisuutta ja lauloimme tietysti virsiä. Mutta vasta kun vuorossa oli tässäkin juhlassamme laulettava Veteraanin iltahuuto, alkoi myös vaimonsa kuoleman vuoksi leskeksi jäänyt puoliso laulaa. Niin tärkeä meille on veteraanien asia: "Laineissa Laatokan mahti, kahlita kenkään ei voi. Veljet sen rantoja vahti, konsa on koittava koi."
V. 2017 saamme juhlia itsenäisyytemme 100-vuotista olemassaoloa. Me olemme eduskunnassa hyvissä ajoin aloittaneet valmistelut, ja eduskunnan rakennusten remontit ovat menossa. Viimeisenä on vuorossa vanhimman eli v. 1931 valmistuneen, arkkitehti J.S. Sirenin suunnitteleman päärakennuksen täysremontti, joka aloitetaan tämän eduskuntakauden päätyttyä keväällä 2015.
Tällaisia 100- ja 150-vuotisjuhlia emme voisi viettää, ellei teidän veteraanisukupolven itsenne uhraavaa työtä olisi ollut. Meidän nuoremman polven tehtävänä on pitää teistä hyvää huolta koko elämänne ajan ja siitä pidämme vaarin niin eduskunnassa kuin paikallisestikin kaikkien veteraajärjestöjemmekin kautta, ovathan sotainvalidien, sotaveteraanien ja rintamaveteraanien liputkin täällä juhlassamme muistuttamassa tärkeästä tehtävästämme.
Näin saamme mennä kiitollisin kohti tulevaisuutta.
lauantai 26. huhtikuuta 2014
Piirikokousta
Kankaanpää sai olla perussuomalaisten piirikokouksen isäntänä. Hyvin tämä vastuu kannettiinkin, vaikka en itse päässyt kuin piipahtamaan torilla ja kaupungintalolla. Niin paljon on eteenpäin päästy, ettei sota yhtä miestä kaipaa. Järjestelyt menivät kertakaikkisesti nappiin Tapio Laurilan sotilaallisella järjestelykyvyllä ja organisoinnilla: kaunis ja lämmin sääkin teki osansa päivän onnistumiseen.
perjantai 25. huhtikuuta 2014
Muistojen Huovinrinteellä
Päivän hienoa antia oli osallistua varuskuntapalveluspaikassani Säkylän Huovinrinteellä Porin Prikaatin veteraaneille tarjoamaan lounaaseen tutussa ruokalarakennuksessa. Monia veteraaneja eri puolilta Satakuntaa tunsinkin, koska olen monella tavalla mukana kaikkienkin veteraanijärjestöjemme työssä: valtakunnallisessa veteraaniasiain neuvottelukunnassa, Satakunnan sotainvalidien hallituksessa, Kankaanpään seudun Sotainvalidien puheenjohtajana, Kankaanpään Sotainvalidien varapuheenjohtajana ja Kankaanpään Rintamaveteraanien sihteerinä. Paikalla oli muuten Kankaanpäästä meitä Kankaanpään Rintamaveteraanien jäseniä kuusi henkeä, muita meiltä ei sitten ollutkaan tällä kerralla. Sää oli mitä hienoin ulkona olleiden prikkaatin ajoneuvojen tutustumiseen Porilaisaukiolla.
Iltapäivä ja ilta kului nopeasti taas valtatie 23:n varrella, urakka lähenee uhkaavasti loppuaan, enää 900 metriä on jäljellä Pori-Parkanotien ja Pohjanmaantien risteyksen liikenneympyrästä Parkanon suuntaan. Seppo Sillanpää on myös ahkeroinut kanssani. Kahteen pekkaan olemme jo urakoineet tienvarsiputsausta yli 20 km, tarkalleen sanoen 20 km 200 metriä. Muuten on sujunut hyvin, mutta heti roskien poiston jälkeen ilmestyy uusia roskia. Mikä valta saisi Suomen pysymään siistinä!
Iltapäivä ja ilta kului nopeasti taas valtatie 23:n varrella, urakka lähenee uhkaavasti loppuaan, enää 900 metriä on jäljellä Pori-Parkanotien ja Pohjanmaantien risteyksen liikenneympyrästä Parkanon suuntaan. Seppo Sillanpää on myös ahkeroinut kanssani. Kahteen pekkaan olemme jo urakoineet tienvarsiputsausta yli 20 km, tarkalleen sanoen 20 km 200 metriä. Muuten on sujunut hyvin, mutta heti roskien poiston jälkeen ilmestyy uusia roskia. Mikä valta saisi Suomen pysymään siistinä!
torstai 24. huhtikuuta 2014
Eduskuntapäivää
Suomen Perusta julkaisi kirjan "Pakkoruotsi vai hyötyruotsi" ja julkisti sen Ostrobotnialla.
Eduskunnassa kansliatoimikunta, ryhmäkokous, puhemiesneuvosto, kyselytunti ja sen jatkeena täysistuntoa kello 20.17 asti, viimeisen tunnin ja 37 minuuttia johdin puhetta.
Teuvo Hakkarainen oli tällä kerralla perussuomalaisten pääkysymyksen esittäjänä työpaikkojen katoamisesta. Näinhän on käynyt Teuvon omaan maakuntaan tulleesta valonpilkahduksesta, Metsä-Groupin Äänekosken miljardi-investoinnista huolimatta.
Illalla vielä osittain istunnon aikaan oli puhemiehen vastaanotto säännöllisen eduskuntatyön 150-vuotisjuhlavuoden järjestelyihin osallistuneille. Illanistujaisissa on aina mielenkiintoista kuunnella pääsihteeri Seppo Tiitisen valtavaa kokemusta tapahtumista maamme poliittisen historian eturivin paikoilta vieläpä hänen elävästi kertomanaan.
Eduskunnassa kansliatoimikunta, ryhmäkokous, puhemiesneuvosto, kyselytunti ja sen jatkeena täysistuntoa kello 20.17 asti, viimeisen tunnin ja 37 minuuttia johdin puhetta.
Teuvo Hakkarainen oli tällä kerralla perussuomalaisten pääkysymyksen esittäjänä työpaikkojen katoamisesta. Näinhän on käynyt Teuvon omaan maakuntaan tulleesta valonpilkahduksesta, Metsä-Groupin Äänekosken miljardi-investoinnista huolimatta.
Illalla vielä osittain istunnon aikaan oli puhemiehen vastaanotto säännöllisen eduskuntatyön 150-vuotisjuhlavuoden järjestelyihin osallistuneille. Illanistujaisissa on aina mielenkiintoista kuunnella pääsihteeri Seppo Tiitisen valtavaa kokemusta tapahtumista maamme poliittisen historian eturivin paikoilta vieläpä hänen elävästi kertomanaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)