SMP:n historia ei näytä kovin monia kiinnostavan. Kun laitoin facebook-sivulleni Pekka Vennamon haastattelun eduskunnan "Kansanedustajana politiikan käännekohdissa" -sarjasta, siihen ei tullut kuin kolme tykkäystä eikä yhtäkään kommenttia. Minä kuitenkin näkisin olevan monipuolisen
historiakuvankin kannalta hyvin tarpeellista, että myös SMP:n historia saataisiin kirjoitettua. Siitähän on kyllä hyvä alku Suomen Uutisten päätoimittajan, Reijo Enävaaran kirjoitettua "Unohdetun kansan puolesta - SMP 20 vuotta". Vajaalla sadalla sivulla Reijo käsittelee puolueen historiaa vuosina 1959 - 1979. SMP:n uusi nousu tapahtui juuri vuonna 1979, mutta siitä ei enää ole mitään tässä Enävaaran historiikissa, joka päättyy juuri ennen noita tapahtumia. Pekan haastattelussa tallettui nyt ainakin seikkaperäisemmin SMP:n hallituksessa olon ajat.
Vuoden 1983 voitollisten vaalien jälkeen Pekka Vennamo otti yhteyttä Kalevi Sorsaan, Erkki Liikaseen ja Paavo Väyryseen kertoen SMP:n vakavan tahdon olevan päästä hallitukseen. Varsinkin kun suurin este hallitukseen pääsylle oli poistunut: presidentiksi oli valittu Urho Kekkosen tilalle Mauno Koivisto. Aluksi Väyrynen oli vaatinut enemmistöä hallitukseen, koska ei-sosialistisilla puolueilla oli eduskuntaenemmistö. Silloin Liikanen soitti Pekalle ja pyysi häntä olemaan puhelimen äärellä. Pian Sorsa soittikin ilmoittaakseen, että SMP oli hyväksytty hallitukseen. Väyrynenkin soitti pyytäen tapaamista vielä samana yönä. Tapaamisessa hän kysyi, mitä olette sopineet ja vaati tekemään sopimusta, että hallituksessa toimitaan yhtenä rintamana. Koska kuitenkin juuri Väyrynen oli romuttanut jo neuvotellun SMP:n ja kristillisen puolueen tekemän valtakunnallisen vaaliliiton solmimalla itse vaaliyhteistyön SKL:n kanssa, niin Pekka vastasi samalla mitalla toteamalla, ettei hän tee mitään sopimusta. Tosin hallituksen muodostuttua sitten kerrottiin muutenkin tiedossa ollut tosiasia, että hallituksessa on ei-sosialistinen enemmistö. SMP oli vaa´ankielenä, ja usein oikeistopuolen kanssa löytyi enemmistö, mutta esim. nimitysasioissa SMP:n ministerit olivat aina esittelevän ministerin kannalla, oli hän sitten joko demari tai keskustalainen.
Hallituksen muodostaminen vuonna 1987 oli taas oma lukunssa. Suomisen, Väyrysen ja Taxellin jo ennen vaaleja tekemä kassakaappisopimus suututti presidentti Koiviston ja niinpä hän antoi hallituksen kokoamistehtävän Harri Holkerille. Kokoomus hyväksyi sinipunan peläten tämän olevan ainoan mahdollisuutensa päästä hallitukseen, koska Väyryseen ei tässäkään luotettu. Enemmistön saamiseksi tarvittiin taas SMP:tä mukaan kokoomuksen, demarien ja ruotsalaisten kanssa, tosin vain yhdellä ministerillä. Liikenne- ja viestintäministerin salkkua vahvistettiin merenkululla ja näin ensi kertaa kaikki fyysinen ja tietoliikenne oli samassa ministeriössä. Myös maaherran paikka annettiin J. Juhani Kortesalmelle. Työskentely alkoi innostuneessa ilmapiirissä, joskin matkan varrella tuli vaikeuksia varsinkin Holkeri-Koiviston neuvoteltua kahdestaan toimeenpannun devalvaation, joka koitui lukemattomien halpaa ulkomaan lainaa ottaneiden pienyritysten surmaksi. Suuryritykset, ihme ja kumma, osasivat ennakoida tilanteen. Pekka Vennamohan siirtyi sitten Posti-Telen pääjohtajaksi. Uuden ministerin, Raimo Vistbackan aikana, ennen hallituskauden loppua SMP siirtyi oppositioon kansaeläkeuudistuksen kolmannen vaiheen vesityttyä.
Nyt perussuomalaisilla olisi jopa rahaa historian kirjoituttamiseksi, ja samalla voisi kirjata myös Perussuomalaisten historian kivikkoiset alkuvaiheet tähän päivään eli JYTKYYN asti. Eduskuntavaalit 1995 ääniä 36.185, v. 1999 ääniä 26.440, v. 2003 ääniä 43.816, v. 2007 ääniä 112.256, mutta viimeksi vuonna 2011 ääniä peräti 560.075. Kansaedustajien lukumäärän kasvu samoina vuosia 1-1-3-5-39.
lauantai 9. marraskuuta 2013
perjantai 8. marraskuuta 2013
Perjantaina kiireen vilkkaa kotia päin
Perjantaipäivä eduskunnassa on aina kiireinen, kun puolen tunnin istunto alkaa kello 13 ja ennen sitä on tehtävä kaikki, jotta heti pääsee lähtemään maakuntaan.
Aamulla eduskuntaryhmässä oli Pakolaisavun edustajia entisen eduskuntakolleegan tyttärestä, Maija Perhosta alkaen. SitteneEduskunnan Kiina-ryhmän kokoukseen, jossa nähtiin tasan 60 vuotta sitten Suomen valtuuskunnan matkasta tehty filmi. Suomihan solmi ensimmäisenä porvarillisen maana Kiinan kanssa kauppasuhteet. Valtuuskunnan johtajana toimi Sylvi Kekkonen ja mukana oli mm. pienviljelijä Matti Järvenpää ja kultamitalivoimistelija Heikki Savolainen. Kiinan matkaa suunnitellaan.
Kantapäävaivoja kokeneena olen ollut monissakin tutkimuksissa mangneettikuvausta myöten. Ortopedi passitti fysioterapeutin pakeille, jossa kävin myös aamupäivällä. Hän ei suinkaan suositellut uutta leikkausta, kuten ei ortopedikaan, vaan antoi kuntoutusohjeita ja pahoitteli, ettei ensimmäisen leikkauksen jälkeen ollut mitään kuntoutusta ja sen vuoksi nilkka on jäänyt normaalia jäykemmäksi, mistä kivut sitten juontavat juurensa.
Vielä ehdin käydä kuulemassa meppiämme Sampo Terhoa, joka kertoi ryhmällemme EU-kuulumisia ja tulevien Eu-vaalien suuntaviivoja ja esitteli myös puolueen tulevaa vaaliohjelmaa.
Vielä ennen täysistuntoa oli varttitunnin puhemiesneuvosto ja sitten istunto ja kotiinlähtö. Kotona odottikin taas trukkilavallinen tänään ilmestynyttä Perussuomalainen-lehteä. Muutama sata lehteä menikin jo illan mittaan kerrostalojen postiluukkuihin. Vielä riittää askaretta näiden lehtien levittämisessä.
Aamulla eduskuntaryhmässä oli Pakolaisavun edustajia entisen eduskuntakolleegan tyttärestä, Maija Perhosta alkaen. SitteneEduskunnan Kiina-ryhmän kokoukseen, jossa nähtiin tasan 60 vuotta sitten Suomen valtuuskunnan matkasta tehty filmi. Suomihan solmi ensimmäisenä porvarillisen maana Kiinan kanssa kauppasuhteet. Valtuuskunnan johtajana toimi Sylvi Kekkonen ja mukana oli mm. pienviljelijä Matti Järvenpää ja kultamitalivoimistelija Heikki Savolainen. Kiinan matkaa suunnitellaan.
Kantapäävaivoja kokeneena olen ollut monissakin tutkimuksissa mangneettikuvausta myöten. Ortopedi passitti fysioterapeutin pakeille, jossa kävin myös aamupäivällä. Hän ei suinkaan suositellut uutta leikkausta, kuten ei ortopedikaan, vaan antoi kuntoutusohjeita ja pahoitteli, ettei ensimmäisen leikkauksen jälkeen ollut mitään kuntoutusta ja sen vuoksi nilkka on jäänyt normaalia jäykemmäksi, mistä kivut sitten juontavat juurensa.
Vielä ehdin käydä kuulemassa meppiämme Sampo Terhoa, joka kertoi ryhmällemme EU-kuulumisia ja tulevien Eu-vaalien suuntaviivoja ja esitteli myös puolueen tulevaa vaaliohjelmaa.
Vielä ennen täysistuntoa oli varttitunnin puhemiesneuvosto ja sitten istunto ja kotiinlähtö. Kotona odottikin taas trukkilavallinen tänään ilmestynyttä Perussuomalainen-lehteä. Muutama sata lehteä menikin jo illan mittaan kerrostalojen postiluukkuihin. Vielä riittää askaretta näiden lehtien levittämisessä.
torstai 7. marraskuuta 2013
Tulevaisuusselontekoja jopa kaksittain
Samana päivänä kaksi tulevaisuusselontekoa, kun julkistettiin Himasen 700.000 euron tutkielma ja valtioneuvoston tekemä tulevaisuusselonteko lähetettiin täysistunnossa valiokuntakäsittelyyn, jossa on käytetty hyväksi myös Himasen tutkijaryhmän julkaisua.
Eduskunnan kyselytunnilla Timo Soini kysyi tästä Himasen kohua herättäneestä selonteosta ihmetellen erityisesti sitä, että perussuomalaiset on ainoa puolue, joka tekstissä mainitaan. Perussuomalaisten todetaan vaikuttaneen jopa Euroopan unionin poliittiseen ajatteluun vaarantamalla Euroopan koko tukipaketin Portugalille. Siitä lähtien Euroopan maiden välinen solidaarisuus on jatkuvasti heikentynyt. Myös perussuomalaisten JYTKYN eduskuntavaaleissa 2011 todetaan vaikuttaneet koko maan politiikkaan, varsinkin avoimuuteen ulkomaalaisia kohtaan. Kyselytunnilla muuten perussuomalaiset saivat 8 ja keskusta 9 puheenvuoroa, aika tasapuolisesti siis, vaikka salissa istuessa tuntui puheenvuorojen jakautuneen epätasaisemmin.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta "Kestävällä kasvulla hyvinvointia" käytettiin lähes 80 puheenvuoroa, jotka jakautuivat seuraavasti: perussuomalaiset 19, kokoomus 18 (joista 6 oli ministeri Kataisen ja Vapaavuoren osalla), keskusta 13, vihreät 5 (jotka kaikki olivat Oras Tynkkysen puheenvuoroja). Kolmeen puheenvuoroon pääsivät kd, vasenryhmä ja Hirvisaaren perustama Muutos 2011, vasemmistoliitolla ja ruotsalaislla oli kaksi puheenvuoroa. Itse sain johtaa puhetta koko istunnon loppuosan eli kello 18.00 - 21.16.
Ryhmäpuheenvuorojen jälkeisten varsinaisten puheiden pituudeksi oli sovittu enimmillään 3 minuuttia. Pisimmän puheen piti Ilkka Kantola 4.30, toisena Lea Mäkipää 4.20, kolmantena Simo Rungren 4.00 ja neljänsinä Jari Leppä ja Kimmo Kivelä 3.50. Valtaosa kuitenkin puhui kiltisti enintään sen sallitun ajan 3 minuuttia.
Perussuomalaiset tietysti arvioivat selontekoa melko kriittisesti, kuten oppositiossa kuuluukin. Suuria uraauurtavia tulevaisuudennäkymiä ei seloteosta löydy. Totta tietysti on vanha viisaus, ettei mikään ole vaikeammin ennnustettavissa kuin tulevaisuus.
Eduskunnan kyselytunnilla Timo Soini kysyi tästä Himasen kohua herättäneestä selonteosta ihmetellen erityisesti sitä, että perussuomalaiset on ainoa puolue, joka tekstissä mainitaan. Perussuomalaisten todetaan vaikuttaneen jopa Euroopan unionin poliittiseen ajatteluun vaarantamalla Euroopan koko tukipaketin Portugalille. Siitä lähtien Euroopan maiden välinen solidaarisuus on jatkuvasti heikentynyt. Myös perussuomalaisten JYTKYN eduskuntavaaleissa 2011 todetaan vaikuttaneet koko maan politiikkaan, varsinkin avoimuuteen ulkomaalaisia kohtaan. Kyselytunnilla muuten perussuomalaiset saivat 8 ja keskusta 9 puheenvuoroa, aika tasapuolisesti siis, vaikka salissa istuessa tuntui puheenvuorojen jakautuneen epätasaisemmin.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta "Kestävällä kasvulla hyvinvointia" käytettiin lähes 80 puheenvuoroa, jotka jakautuivat seuraavasti: perussuomalaiset 19, kokoomus 18 (joista 6 oli ministeri Kataisen ja Vapaavuoren osalla), keskusta 13, vihreät 5 (jotka kaikki olivat Oras Tynkkysen puheenvuoroja). Kolmeen puheenvuoroon pääsivät kd, vasenryhmä ja Hirvisaaren perustama Muutos 2011, vasemmistoliitolla ja ruotsalaislla oli kaksi puheenvuoroa. Itse sain johtaa puhetta koko istunnon loppuosan eli kello 18.00 - 21.16.
Ryhmäpuheenvuorojen jälkeisten varsinaisten puheiden pituudeksi oli sovittu enimmillään 3 minuuttia. Pisimmän puheen piti Ilkka Kantola 4.30, toisena Lea Mäkipää 4.20, kolmantena Simo Rungren 4.00 ja neljänsinä Jari Leppä ja Kimmo Kivelä 3.50. Valtaosa kuitenkin puhui kiltisti enintään sen sallitun ajan 3 minuuttia.
Perussuomalaiset tietysti arvioivat selontekoa melko kriittisesti, kuten oppositiossa kuuluukin. Suuria uraauurtavia tulevaisuudennäkymiä ei seloteosta löydy. Totta tietysti on vanha viisaus, ettei mikään ole vaikeammin ennnustettavissa kuin tulevaisuus.
keskiviikko 6. marraskuuta 2013
Tiistaita eduskuntatyössä
No niin, eilen illalla oltiin kahdenkymmenen perussuomalaisen kansanedustajan ryhmänä lähes klo 22 asti Suomen Pankissa pääjohtaja Erkki Liikasen kutsumina. Sieltä menin suoraan kämpille ilman työhuoneessa ja tietokoneella käyntiä. Yritin Lumia-puhelimen kautta kirjoittaa facebookiin kuulumisia, mutta torsoksi jäi, kolme enemmän tai vähemmän huonoa yritystä näkyy tulleen ilmi sivustolla. Nyt koneella yritetään paremmalla onnella. On muuten Lumian näippäimistöt liian minikokoisia meikäläisenkään työmiehen sormille.
Tiistai oli todella vierailujen ja tietoiskujen päivä. Suomen Pankissa kuulemamme neljän esitelmän lisäksi ryhmähuoneessamme oli pääjohtaja Leo Nissinen esikuntineen kertomassa Suomen Tullin näkymistä. Valtion kestävyysohjelman ja rakenneuudistuksen toteuttamat henkilöstövähennykset eivät hyvältä näytä tullinkaan osalta, koska tehtävät lisääntyvät jatkuvasti yksinomaan itärajalla räjähdyksenomaisesti kasvavien turisti- ja tavaravirtojen vuoksi. Supistusten sijasta tarvittaisiin ainakin 120 uutta henkilötyövuotta. Toiminnan kehittämisen ansiosta monia tehtäviä voidaan hoitaa sähköisesti, mutta tullin kantamien, yhteensä 10 miljardin suuruisten verojen ja tullien tulisi merkitä jotain myös tullin resurssien turvaamisessa.
Päivällä kävimme myös avaamassa eduskunnan 150-vuotisjuhlanäyttelyn puhemies Eero Heinäluomen puheella Kansallisarkiston tiloissa otsakkeella "Suomen Suuriruhtinanmaan wastaiselle menestykselle - Valtiopäivät 1983-1864". Nähtävillä on monia tärkeitä alkuperäisiä dokumentteja ja ajan esineistöä, mm. valtiopäivät avanneen Venäjän keisari Aleksanteri II valtaistuin ja neljän säädyn, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikien ensimmäisten puhemiesten muotokuvat. Näyttely on auki ensi kevääseen ja sisäänpääsy ilmainen. Kannattaa käydä todentamassa kansallisvaltiomme kevään mielenkiintoista historiaa.
Ehdin sentään johtaa puhettakin pari tuntia ennen Suomen Pankkiin lähtemistä. Kirjotetaan Suomen Pankin terveisistä seuraavassa postauksessa.
Tiistai oli todella vierailujen ja tietoiskujen päivä. Suomen Pankissa kuulemamme neljän esitelmän lisäksi ryhmähuoneessamme oli pääjohtaja Leo Nissinen esikuntineen kertomassa Suomen Tullin näkymistä. Valtion kestävyysohjelman ja rakenneuudistuksen toteuttamat henkilöstövähennykset eivät hyvältä näytä tullinkaan osalta, koska tehtävät lisääntyvät jatkuvasti yksinomaan itärajalla räjähdyksenomaisesti kasvavien turisti- ja tavaravirtojen vuoksi. Supistusten sijasta tarvittaisiin ainakin 120 uutta henkilötyövuotta. Toiminnan kehittämisen ansiosta monia tehtäviä voidaan hoitaa sähköisesti, mutta tullin kantamien, yhteensä 10 miljardin suuruisten verojen ja tullien tulisi merkitä jotain myös tullin resurssien turvaamisessa.
Päivällä kävimme myös avaamassa eduskunnan 150-vuotisjuhlanäyttelyn puhemies Eero Heinäluomen puheella Kansallisarkiston tiloissa otsakkeella "Suomen Suuriruhtinanmaan wastaiselle menestykselle - Valtiopäivät 1983-1864". Nähtävillä on monia tärkeitä alkuperäisiä dokumentteja ja ajan esineistöä, mm. valtiopäivät avanneen Venäjän keisari Aleksanteri II valtaistuin ja neljän säädyn, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikien ensimmäisten puhemiesten muotokuvat. Näyttely on auki ensi kevääseen ja sisäänpääsy ilmainen. Kannattaa käydä todentamassa kansallisvaltiomme kevään mielenkiintoista historiaa.
Ehdin sentään johtaa puhettakin pari tuntia ennen Suomen Pankkiin lähtemistä. Kirjotetaan Suomen Pankin terveisistä seuraavassa postauksessa.
maanantai 4. marraskuuta 2013
Edustajat OP:n tiloissa BePOPissa
Maakuntavastaava Marika Luoma kirjoitti oheisen tiedotteen kokouksestamme BePOPissa:
Kauppakamarit kutsuivat Satakunnan kansanedustajat yhteistapaamiseen
Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmä kokoontui Porissa maanantaina 4.11.2013 Satakunnan ja Rauman kauppakamareiden järjestämään tilaisuuteen.
Tilaisuuden aiheina olivat Satakunnan teollisuusvisio 2020, kaupan murros (erityisesti kansainvälisen verkkokaupan vaikutukset), pankkialan tilanne ja Satakunnan työllisyysnäkymät.
Näitä esittelemässä olivat Ramboll Management Consulting Oy:n konsultit, Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomi, Satakunnan kauppakamarin puheenjohtaja, Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo Kauppi ja Satakunnan ELY-keskuksen ylijohtaja Marja Karvonen.
Keskustelua tilaisuudessa käytiin erityisesti Satakunnan teollisuuden ja kaupan toiminnan edellytyksistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin.
Satakunnan Teollisuusvision sisältöä tullaan käsittelemään vielä tarkemmin kansanedustajille erikseen järjestettävässä tilaisuudessa vision valmistuttua.
Pari omaa kommenttiani:
Harri Tuomi toi esiin verkkokaupan vaikutukset myymäläkauppoihin todeten myymälöiden väkisinkin vähenevän. Kuitenkin toimitaan täysin päinvastoin, Kankaanpäähänkin täytyi tehdä suuri supermarket matkien K-supermarkettia, vaikka entuudestaan keskustassa oli jo kaksi S-markettia. Rahaa näyttää olevan iskettäväksi sumeilematta ilman suurempia harkintoja tulevaisuuden suhteen!
UPM:n Rauman tehtaiden johtaja jakoi meille osanottajille 7-sivuisen kalvomuistion tehtaansa tilasta, joka tekniikaltaan on maailman kärkeä, mutta kilpailuasetelmat valtiovallan toimenpiteistä johtuen ovat paljon esim. Saksan ja Ruotsin vastaavia tehtaita huonommat. Jotain, eikä varsin vähän, olisi tehtävä ja pikaisesti, muuten menetämme yhä edelleen teollisuutemme suurinta selkärankaa, Rauman tehtaillahan on jo 3. paperikone lopetettu tämän vuoden huhtikuussa.
Kauppakamarit kutsuivat Satakunnan kansanedustajat yhteistapaamiseen
Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmä kokoontui Porissa maanantaina 4.11.2013 Satakunnan ja Rauman kauppakamareiden järjestämään tilaisuuteen.
Tilaisuuden aiheina olivat Satakunnan teollisuusvisio 2020, kaupan murros (erityisesti kansainvälisen verkkokaupan vaikutukset), pankkialan tilanne ja Satakunnan työllisyysnäkymät.
Näitä esittelemässä olivat Ramboll Management Consulting Oy:n konsultit, Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomi, Satakunnan kauppakamarin puheenjohtaja, Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo Kauppi ja Satakunnan ELY-keskuksen ylijohtaja Marja Karvonen.
Keskustelua tilaisuudessa käytiin erityisesti Satakunnan teollisuuden ja kaupan toiminnan edellytyksistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin.
Satakunnan Teollisuusvision sisältöä tullaan käsittelemään vielä tarkemmin kansanedustajille erikseen järjestettävässä tilaisuudessa vision valmistuttua.
Pari omaa kommenttiani:
Harri Tuomi toi esiin verkkokaupan vaikutukset myymäläkauppoihin todeten myymälöiden väkisinkin vähenevän. Kuitenkin toimitaan täysin päinvastoin, Kankaanpäähänkin täytyi tehdä suuri supermarket matkien K-supermarkettia, vaikka entuudestaan keskustassa oli jo kaksi S-markettia. Rahaa näyttää olevan iskettäväksi sumeilematta ilman suurempia harkintoja tulevaisuuden suhteen!
UPM:n Rauman tehtaiden johtaja jakoi meille osanottajille 7-sivuisen kalvomuistion tehtaansa tilasta, joka tekniikaltaan on maailman kärkeä, mutta kilpailuasetelmat valtiovallan toimenpiteistä johtuen ovat paljon esim. Saksan ja Ruotsin vastaavia tehtaita huonommat. Jotain, eikä varsin vähän, olisi tehtävä ja pikaisesti, muuten menetämme yhä edelleen teollisuutemme suurinta selkärankaa, Rauman tehtaillahan on jo 3. paperikone lopetettu tämän vuoden huhtikuussa.
Valtaa jaettiin
Kankaanpään perussuomalaisten vuosikouksessa luulisi jaetun valtaa, kun valittiin toimihenkilöt. Mutta ei näin, vaan täysin sopuisasti, hyvässä hengessä ja yksimielisyyden vallitessa paikat täytettiin. Tehtäviin pyrittiin saamaan parhaiten niihin sopivat ja osaavat puolueveljet, sisariakaan unohtamatta.
Keskustelua riitti vaikka muille jakaa, siksi paljon kaupungin taloudellinen tilanne ja sen kuntoon laittaminen puhuttaa ja vaatiin tekoja, ikäviäkin. Parhaillaan onkin käynnissä yt-neuvottelut. Eihän kunnilla paljoakaan ole mahdollisuuksia: joko veroprosentin korotus, omaisuuden myynti tai henkilöstökulujen vähentäminen. Tietysti päinvastainen keino olisi talouskasvun vauhdittaminen yritysten saamisella ja veromaksajien lisäämisellä, mutta se onkin jo toinen juttu. Mikään näistä ei ole lyhyen aikavälin asia, mutta toimeen on tartuttava ja ajettava kuntatalous sisälle paljon puhuttuun kestävään kehitykseen. Valtiovallan monessa asiassa niin vastakkaisesta käytöksestä huolimattakin. Tietysti yksi lisäapu olisi kuntien välisen yhteistyön ja yhteisten virkojen perustaminen tehtävien hoitamiseksi. Mutta sekin on saavutettavissa vain pitkässä juoksussa.
Erkki Lilja jatkaa puolueososton johdossa, sihteerinä on työmyyrän osassa Tapio Laurila. Johtokunnassa muina toimivina jäseninä ovat Hely Alhainen, Sofia Latvajärvi, Kristiina Peltomaa, Jari Koskela, Marko Leponiemi, Markus Ruuhimäki ja Anssi Joutsenlahti. Varajäseninä Hannu Juhola, Sami Ojala, Reino Paananen, Matti Ranta,Taina ja Teuvo Roskala, Jouni Saarinen ja Petri Ylikoski. Toiminnantarkastajana on Pauli Lanne ja varalla Pasi Rajala. Piirihallitukseen ehdotetaan puheenjohtajaa.
Keskustelua riitti vaikka muille jakaa, siksi paljon kaupungin taloudellinen tilanne ja sen kuntoon laittaminen puhuttaa ja vaatiin tekoja, ikäviäkin. Parhaillaan onkin käynnissä yt-neuvottelut. Eihän kunnilla paljoakaan ole mahdollisuuksia: joko veroprosentin korotus, omaisuuden myynti tai henkilöstökulujen vähentäminen. Tietysti päinvastainen keino olisi talouskasvun vauhdittaminen yritysten saamisella ja veromaksajien lisäämisellä, mutta se onkin jo toinen juttu. Mikään näistä ei ole lyhyen aikavälin asia, mutta toimeen on tartuttava ja ajettava kuntatalous sisälle paljon puhuttuun kestävään kehitykseen. Valtiovallan monessa asiassa niin vastakkaisesta käytöksestä huolimattakin. Tietysti yksi lisäapu olisi kuntien välisen yhteistyön ja yhteisten virkojen perustaminen tehtävien hoitamiseksi. Mutta sekin on saavutettavissa vain pitkässä juoksussa.
Erkki Lilja jatkaa puolueososton johdossa, sihteerinä on työmyyrän osassa Tapio Laurila. Johtokunnassa muina toimivina jäseninä ovat Hely Alhainen, Sofia Latvajärvi, Kristiina Peltomaa, Jari Koskela, Marko Leponiemi, Markus Ruuhimäki ja Anssi Joutsenlahti. Varajäseninä Hannu Juhola, Sami Ojala, Reino Paananen, Matti Ranta,Taina ja Teuvo Roskala, Jouni Saarinen ja Petri Ylikoski. Toiminnantarkastajana on Pauli Lanne ja varalla Pasi Rajala. Piirihallitukseen ehdotetaan puheenjohtajaa.
lauantai 2. marraskuuta 2013
Siskon komeat 90-vuotispäivät
Maakan, Juhanin ja Jari Sisko-äidin 90-vuotispäiviä juhlittiin suuren ystäväjoukon kesken, lapstelapsia on 8 ja seuraavaa polvea 9. Juhlapaikkana oli Vihteljärven Toukola, jonka tavallaan avaisia saatiin viettää, kun Pekka Pirttilahti rakennusmiehineen oli saanut talon valtaisan kunnostuksen suoritetuksi. Hyvin me parisataa juhlavierasta taloon mahduimme ihan pöytien ääreen.
Olen saanut tuntea - niin kuin me kaikki muutkin - syntymäpäiväsankarin pitkältä ajalta varsinkin Koskelan kenkätehtaan talousjohtajana ja tietysti lastensa äitinä, aina ystävällisenä ja monesssa mukana olevana puuhanaisena. Haapamäeltä kotoisin olevana hän tuli Kankaanpään rautatieasemalle junanlähettäjäksi jo sotien loppuvaiheissa. Hän asui aluksi Liljalla, jyrkkäkattoisessa talossa yhdessä Liljan sisarusten kanssa ja näin tunnemme sisarusten isän, jota saimme kaikki sanoa yksinkertaisesti vain Äijäksi.
Haapamäki on myös monelle Pohjois-Satakunnan asukkaalle tuttu risteysasema. Poikasena kävin monet kerrat sukuloimassa Haapamäen kautta Jyväskylässä, tädin perheesssä. Hänen miehensä oli myös Haapamäeltä tunnetun elokuvaohjaaja Matti Kassilan veli Jaakko, joka toimi insinöörinä nyt jo lakkautetulla Kankaan paperitehtaalla. Istuimme muuten juhlassa samassa pöydässä Sisko Koskelan velivainajan puolison ja muiden haapamäkiläisten kanssa, jotka kaikki tunsivat hyvin myös Kassiloiden perheen. Näin on maailma pieni, varsinkin Suomi.
Juhlassa oli runsaasti ohjelmaa. Saimme nähdä Siskon 60-vuotispäivillä kuvatun kaitafilmin, paljon oli silloinkin riittänyt onnittelijoita, joista suuri osa oli nytkin vielä paikalla. Puheeni aluksi sain suosionosoituksia, jolloin voinkin aloittaa, että koska seepra ei pääse juovistaan eikä pantteri pilkuistaan, niin pidän papin puheen ja kiitin jo etukäteisistä taputuksista, koska papin puheen päälle ei ole tapana taputtaa. Mutta eivätpä muistaneet lopetettuanikaan olla taputtamatta. Orrelan Matti tosin tokaisi, että taputukset tulivat, koska ymmärsin lopettaa. Muutekin tunnelma oli välitön ja juhlakalua muistaen iloinen ja hyvää mieltä tuova. Jarihan on speakerinä mies parhaasta päästä. Loppuillasta hän kuulemma sitten myös oli orkesterin laulusolistina, me olimme tosin jo siinä vaihessa poistuneet. Ei makeeta mahantäydeltä - sanotaan!
Olen saanut tuntea - niin kuin me kaikki muutkin - syntymäpäiväsankarin pitkältä ajalta varsinkin Koskelan kenkätehtaan talousjohtajana ja tietysti lastensa äitinä, aina ystävällisenä ja monesssa mukana olevana puuhanaisena. Haapamäeltä kotoisin olevana hän tuli Kankaanpään rautatieasemalle junanlähettäjäksi jo sotien loppuvaiheissa. Hän asui aluksi Liljalla, jyrkkäkattoisessa talossa yhdessä Liljan sisarusten kanssa ja näin tunnemme sisarusten isän, jota saimme kaikki sanoa yksinkertaisesti vain Äijäksi.
Haapamäki on myös monelle Pohjois-Satakunnan asukkaalle tuttu risteysasema. Poikasena kävin monet kerrat sukuloimassa Haapamäen kautta Jyväskylässä, tädin perheesssä. Hänen miehensä oli myös Haapamäeltä tunnetun elokuvaohjaaja Matti Kassilan veli Jaakko, joka toimi insinöörinä nyt jo lakkautetulla Kankaan paperitehtaalla. Istuimme muuten juhlassa samassa pöydässä Sisko Koskelan velivainajan puolison ja muiden haapamäkiläisten kanssa, jotka kaikki tunsivat hyvin myös Kassiloiden perheen. Näin on maailma pieni, varsinkin Suomi.
Juhlassa oli runsaasti ohjelmaa. Saimme nähdä Siskon 60-vuotispäivillä kuvatun kaitafilmin, paljon oli silloinkin riittänyt onnittelijoita, joista suuri osa oli nytkin vielä paikalla. Puheeni aluksi sain suosionosoituksia, jolloin voinkin aloittaa, että koska seepra ei pääse juovistaan eikä pantteri pilkuistaan, niin pidän papin puheen ja kiitin jo etukäteisistä taputuksista, koska papin puheen päälle ei ole tapana taputtaa. Mutta eivätpä muistaneet lopetettuanikaan olla taputtamatta. Orrelan Matti tosin tokaisi, että taputukset tulivat, koska ymmärsin lopettaa. Muutekin tunnelma oli välitön ja juhlakalua muistaen iloinen ja hyvää mieltä tuova. Jarihan on speakerinä mies parhaasta päästä. Loppuillasta hän kuulemma sitten myös oli orkesterin laulusolistina, me olimme tosin jo siinä vaihessa poistuneet. Ei makeeta mahantäydeltä - sanotaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)