12 tuntia kotua poissa

Melkein kellonympäryksen olin liikenteessä maanantain maakuntapäivän kunnniaksi, kun kahdeksasta lähes iltakahdeksaan oli kulunpäällä oloa. Silti jäi pari kokousta käymättä, mm. Kankaanpään sotainvalidien hallitus. Aamulla klo 9.35 olin ensin Satakunnan radiossa. Tämän syksyn käytännön mukaisesti parikeskustelussa minulla oli kumppanina Sampsa Katja, jonka täytyi  taas jotain letkauttaakin, kuten jo ensimmäisessä kansanedustajien yhteisradioesiintymisessä. No, se on hänen tapansa!

Porista ajoin ensimmäiseen varsinaiseen puheenjohdollani pidettyyn Israelin Ystävät ry:n hallituksen kokoukseen. Yksi puhelinkokous on tosin aiemmin ollut. Asialista oli pitkä ja sen mukaisesti sopuisaa kokousta riitti pariksi tunniksi.

Kokouksessa nimettiin viiden toimikunnan jäsenet ja edustajat kahteen toimielimeen Israel-Ystävyystoimikuntaan ja Suomen Lähetysneuvoston johtokuntaan. Valittiin myös liiton varapuheenjohtajat Jaakko Pihlajamäki ja Pekka Sinnemäki uudelleen samoin kuin työvaliokunta, johon kuuluvat molemmat varapuheenjohtajat, toiminnanjohtaja Ilkka Vakkuri ja puheenjohtaja.

Uusia jäseniä hyväksyttiin 193 eli seitsemää vaille kaksisataa. Samoin käsiteltiin Israelin Ystävien kiertuesuunnitelma ensi vuodelle. Lähes joka kuukaudelle on tiedossa kiertueohjelma, jossa mukana on myös vierailija, joko messiaaninen juutalainen, arabikristitty tai Venäjän juutalaistyöntekijä. Israel-konferenssi on vuorossa elokuussa, 22.-24.8. Kankaanpäässä.

Illansuussa oli vielä Vatajankosken Sähkön tiedotustilaisuus omistajakuntien Kankaanpään ja Karvian valtuutetuille, varsinkin Pyhäjoen ydivoimalan osakkeiden ostosta, joka tietysti herätti kahenlaista ilmoo, puolesta ja vastaan. Itse olen alusta lähtien pitäytynyt ydinvoiman vastustajiin. Muistan elävästi, kuinka marssimme ydinvoimaa vastaan Veikko Vennamonkin ollessa mukana juuri samaan aikaan, kun Tsernobylin voimala oli räjähtänyt. Tietohan siitä tuli vasta päivien perästä. Ei ole meidän ihmispoloisten järki vielä riittävä kuolemanvaarallisen ydinvoiman kesyttäjäksi ja hallitsijaksi.

Sotainvalidit leireilevät

Sotainvalidien Veljesliiton Satakunnan piirin perinteinen viikon mittainen kesäleiri alkoi Kankaanpään seurakunnan kesäkodilla Hakoniemessä ties monennenko kerran. Vielä paikalla on viisitoista osallistujaa, mutta kuinka kauan sotainvalidimme vielä jaksavat tulla viettämään leiripäiviä. He ovat jo muista arkipäivän askareista vapaina, ja kyllähän he vielä käyvät heille annettujen oikeuksien mukaan kuntoutusjaksoillakin. Esimerkiksi vuosittaisella kevään laivaristeilyllä oli mukana vielä 150 sotainvalidia puolisoineen tai saattajineen.

Piirin puheenjohtaja vieraili avaamassa leirin ja koko tunnin ajan löytyi yhteistä jutusteltavaa sotainvalidien arjen tilanteista ja etuisuuksista, joissa 15 %:n ja 10 %:n sotainvalidit ovat väliinputoajina. He eivät saa muille, jopa tavallisille sotien veteraaneillekin kuuluvia kuntakohtaisia palveluja, eivätkä he saa muille sotainvalideille kuuluvia kuntoutuksiakaan. Tämä epäkohta on pikaisesti korjattava, aikaa ei todellakaan ole hukattavaksi.

Hakoniemen leirillä on tunnustetusti hyvät ruokailut, rantasauna lämpiää joka ilta ja päivään mahtuu aina monenlaista pientä toimintaa, ei kuitenkaan liian rasittavaa. Onhan nytkin mukana 95-vuotiaitakin talvisodan veteraaneja. Sotainvalideja on Kankaanpään lisäksi  Suodenniemeltä, Karviasta, Kihniöstä ja kaukaisimmat Eurasta.