Pitkien valtiopäivien varapuhemieheksi

Voisiko nyt sanoa, että olen väsynyt, mutta onnellinen.

Ennen klo kuutta aamulla lähtö kotoa. Jo edellisenä päivänä vuoden ensimmäisen hiihtolenkin jälkeen olin puolikuolleena: liian pitkä lenkki heti alkuunsa, liian kova vauhti niin kauan kuin yleensä jaksoin sitä ylläpitää.

Puhemiesten vaalit tietysti jännittävät, kun olemme joka vuosi uuden valinnan edessä ja näin työskentelymme on kollegojen puntaroitavana. Äänestyksen loppupuolen äänestysnumerot eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa, jos ei kerrota poissaolijoiden määrää. Esimerkiksi omalla kohdallani äänestyksessä on aina paikalla vähemmän edustajia kuin edellisissä äänestyksissä. Mitä kauemmin istunto kestää, siä enemmän edustajia poistuu pelipaikalta. Niinpä toisesta varapuhemiestä äänestettäessä oli poissa paikalta jo 37 kansanedustajaa. Näin ollen äänimäärän ollessa 145 hajaäänien antajia oli vain 18. Ihme kyllä 4 tyhjän lisäksi kaikki muut olivat toisia perussuomalaisia paitsi yksi, joka oli jokaisessa kolmessa äänestyksessä hylätty väärän nimen johdosta.

Ei pitäisi tällaisessa paikassa leikkiä, kansanedustajiltahan edellytettään arvokasta käyttäytymistä.

Näillä näkymillä nyt valitut puhemiehet istuvat nämä ns. pitkät valtiopäivät loppuun eli seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka ensi vuoden huhtikuuhun, ellei sitten sitä ennen tule hajoitusvaaleja, mikä on enemmän kuin epätodennäköistä.

Mitä mielikuvaa Satakunnan Kansa ajaa

Täytyy tosiaan kysyä, onko maakuntamme ykköslehden uutisointi tarkoitushakuista vai pelkästään sattumaa. Tämänpäiväisestä lehdestä nousee tämä kysymyksenasettelu.

Tämän päivän Satakunnan Kansan etusivulla otsikko: "Joutsenlahti käräjille helmikuussa". Viittaus sivulle 3, jossa on 3 edelleen kahden palstan lihava otsikko kolmella rivillä: "Joutsenlahti käräjille runsaan viikon päästä". Vasta jutusta käy ilmi asian koskevan Ulvilan murhan ex-tutkimusjohtaja JUHA Joutsenlahtea. Luulen aika monen satakuntalaisen tuntevan ja mieltävän Joutsenlahden kyllä myös eduskunnan varapuhemieheksi. Ehkä Juhan ja Anssin voisi siis heti kättelyssä erottaa etunimellä, vaikka juoksumiehiä olemmekin molemmat. Tosin Juha ei enää ole sitä painonnoususta päätellen, päinvastoin kuin allekirjoittanut. Eikä tämä otsikointi ko. lehdessä ole mitään uutta, pikemminkin jo tavaksi tullutta. Yritetäänkö tälläkin tavalla painaa ja lyödä alas tarkoitushakuisesti  perussuomalaisuutta, joka viime eduskuntavaaleissa nousi kohisten myös Satakunnassa.

Vertailun vuoksi Helsingin Sanomat kertoo samasta asiasta, jossa Juha Joutsenlahden valitus Korkeimpaan oikeuteen on hylätty ja hän joutuu vastaamaan tutkimusmenetelmistään mainitussa murhajutussa Satakunnan käräjäoikeudessa 3. päivänä helmikuuta, mutta  Hesarissa otsikoksi on laitettu neutraalimmin: "Ulvilan ex-tutkinnanjohtaja oikeuteen".

Enpä paljon ole ollut käräjillä kuin korkeintaan joskus todistajana. Kerran jouduttuani valtatiellä kolariin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, kun tanssipaikalta tulleet ajoivat kylkeeni. Sain silloinkin vapauttavan tuomion. Koko oikeuskäsittely jäi tosin vähän epäselväksi, koska olin paikalla yksin ilman asianajajaa ja juttu käsiteltiin täysin toisella kotimaisella kiellä, jonka opiskelu kouluaikana ei tuntunut mielekkäältä. Jäinhän 4. luokalla jopa pelkästä ruotsin nelosesta luokalleni keskiarvon ollessa lähellä kahdeksaa. Mutta  oikeustapaushan oli siis selvä!

Siksi muuten, asiasta toiseen siirtyäkseni, kansalaisaloite ruotsinkielen muuttamisesta vapaaehtoisesti opiskeltavaksi on täysin aiheellista. Opiskelenkin parhaillaan ihan oma-aloitteisesti ruotsin kieltä.

Lisäys:
Tästä jutusta tämän tiistaipäivän SK:n yleisönosastossa aika hyvä huomio: Kun lehti kirjoittaa Juha Joutsenlahdesta, ei vahingossakaan mainita, että hän on kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja oli viime eduskuntavaaleissa kokoomuksen ehdokkaana. Annas olla, jos perussuomalainen olis samassa asemassa, jo otsakkeessa suurin kirjaimin leviteltäisiin puoluekantaa.

Ei tällä eikä ensi kaudellakaan

Viime kesä jäi väliin ilman soutamista. Tänään korjasin tämän puutteen ainakin tältä vuodelta soutamalla mökkijärven Majajärven ympäri iltahämärissä. Parissa kohtaa ajoin jäihin, kun jäätä ei erottanut tyynestä vedenpinnasta. Melko vapaa jäistä järvi kuitenkin oli, ehkä viimeistä päivää, koska huomenna perjantaina on luvattu pakastumista ja vesi ei paljoa tarvitse jäätyäkseen uudelleen.

Suomen kansan arvoituksissa on monia eri kysymysvaihtoehtoja aina samaan vastaukseen: "Soutaja ja vene." Kannettava huokaa, mutta kantaja ei tunnekaan. Ennen riippi väsyy, ennenkuin riipin kantaja. Mies menee mukuttaa; jälkeensä katsoo, mutt´ ei taaksensa.

Tämä tällaisena syrjähyppynä, kun päivän lehdessä taas kerran kerrottiin hallituksen kokeilemasta uudesta, suurten kuntien ympäryskuntien pakkoliitoshankkeesta, jota kuntaministeri Henna  Virkkunen ajaa jääräpäisellä sitkeydellä.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja - samaan aikaan 80-luvulla kanssani eduskunnassa ollut - Timo Kietäväinen kommentoi kuitenkin aivan oikein, ettei tällä vaalikaudella ehditä tehdä yhtäkään pakkoliitosta siitäkään huolimatta, vaikka hallitus saisi pakkopykälän voimaan. Ja tähän tekee mieli lisätä, ettei pakkoliitoksia synny seuraavallakaan vaalikaudella, siksi suuria muutoksia ensi vaaleissa tapahtuu puolueiden välisissä voimasuhteissa. Näin ollen myös hallituskoostumukseen tulee remonttia oikein olan takkaa!

Makkaroilla menekkiä

10 makkaraa minuutissa, 600 kahdessa tunnissa, eli vipinää riitti perussuomalaisten kojulla Kankaanpään toripäivillä toisen varapuhemiehen makkaratarjoilun merkeissä. Mukana esittäytymässä oli Satakunnan perussuomalaisten meppiehdokas, opettaja Laura Huhtasaari Porista. Väkeä riitti vähän sateensekaisesta säästä huolimatta niin, ettei makkarajono päässyt kertaakaan katkeamaan luvattuna klo 10-12 välisenä aikana.

Mukavaa oli, että myös veteraaniosasto, keski-ikä 92 vuoden tienoilla, oli liikkeellä: Aaro, Niilo ja kaksi Maunoa.

Kuuman kaksituntisen tekivät makkaran jaossa Tuula, Erkki, Tapio ja Reino. Ei tarvinnut tyhjää hamuta eikä tuulta tavoitella.

Monenlaista jutun juurta sai taas puurtavaksi.

Yksi ihmeellisimmistä on kuulemani käytäntö, kun maatilatuen tukioikeudet jäävät vuokrasopimuksen päätyttyä vuokralaiselle eivätkä siirry takaisin maan omistajalle. Tämä käytäntö on ennen vuotta 2006 tehdyistä tukisopimuksista EU-asetuksen perusteella. Suomi ei tahdostaan huolimatta ole saanut sopimukseen muutosta. Ei voi muuta sanoa kuin yhtyä lentävään lauseeseen: Missä EU, siellä ongelma. Järjetön käytäntö!

Moni myös totesi, miten on hienoa, että äänestäjiä muistetaan muulloinkin kuin vain vaalien alla. Eipä muuten pajoa muita ole näin väliajoilla toreilla ja tutuilla näkynyt. Kyllä kansa tietää ja myös muistaa!

Kiitos kaikille niin vaivaa nähneille kuin mukana olleille. Vuosi alkoi näin kannustavissa merkeissä tuttuja tavatessa, moni oli saanut joulukorttitervehdyksenkin!

Heikot GSM-yhteydet ja tv-kanavien näkyvyys Honkajoella

Heikot GSM-yhteydet ja tv-kanavien näkyvyys Honkajoella

Eduskunnan puhemiehelle

Muualla Suomessa huippunopeiden 4G-yhteyksien kysyntä ja rakentaminen kasvaa, mutta Honkajoella odotellaan yhä edes kohtuullisia GSM-yhteyksiä ja televisiokanavien katselumahdollisuuksia. Matkapuhelinoperaattoreista vasta Elisa on investoinut Honkajoen katvealueelle uusinta teknologiaa. Mutta koska alueen 3G-verkkokaan ei toimi kuuluvuuskarttojen lupaamalla tehokkuudella, Elisan ponnistus ei riitä yksin nostamaan Honkajoen GSM-yhteyksiä kohtuulliselle tasolle muiden operaattoreiden sekä yleisen huonon kuuluvuuden osalta.

Myös television huono näkyvyys on Honkajoella ollut esillä jo vuosien ajan. Keskustankaan alueen kotitalouksissa television lähetykset eivät näy moitteettomasti, vaikka Digitaan on oltu yhteydessä asiasta. Esimerkkinä toinen satakuntalainen kylä, Niinisalo, keräsi Digitalle 50 kuntalaisen adressin saamatta siltikään asianmukaista tutkimusta alueen lähetysten heikon laadun johdosta. Maaseudun mittakaavassa 50 kotitalouden katvealue voi olla hyvinkin laaja, koska kyseessä on enimmäkseen harvaan asuttua seutua ja omakotitalotontteja.

Mikäli kuuluvuutta ja näkyvyyttä heikentävät maaston puut ja mäet, olisi mastojen korottaminen tai tukiasemien lisääminen toteutettava asian ja kohteen vaatimalla tavalla.

Olen tehnyt edellä mainituista asioista kirjalliset kysymykset jo 23.11.2011 ja 9.3.2012.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä Honkajoen huonojen GSM-yhteyksien ja television näkyvyyden parantamiseksi, että kunnan asukkaat ovat samanarvoisia maksamansa puhelinliittymän toimivuuden suhteen ja että Digita selvittää ja korjaa tv-kanavien näkyvyyttä?

Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2013

Anssi Joutsenlahti /ps

Raja-aitakiistoja

Kirjallinen kysymys :

 

Naapureiden raja-aitojen ja tontin väärinkäytön aiheuttamien kiistojen valvominen

 

Eduskunnan puhemiehelle

Kahden tontin välisen raja-aidan tekemiselle tarvitaan aina naapurin suostumus. Tietyissä tapauksissa tarvitaan toimenpidelupa myös kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Naapurusten välisiä, jopa surmatöihin johtaneita, vuosikymmeniä jatkuneita ristiriitoja syntyy silti raja-aidan tai muun, naapurin tontille näkyvän häiritsevän tekijän seurauksena. Puiden juuristot voivat konkreettisesti vahingoittaa kiviaitoja, salaojitusta tai rakennuksen perustuksia. Runsaat lehtimäärät voivat tukkia räystäitä, ja rakennuksen kattoa voidaan joutua puhdistamaan tavallista useammin.

Tilanne jumittuu joskus pahasti, kun kaupungin virkamiehetkään eivät puutu asiaan, vaan jättävät maanomistajat omilleen. Näin kävi esim. Porissa, jossa naapurin yli 20-metriset puut ylittävät liki 80-vuotiaan naapurin raja-aidan. Vanhat puut ovat kovalla tuulella ja myrskyssä todellinen uhka talolle. Keskustelu naapurusten välillä ei johtanut mihinkään, vaan puut ovat yhä paikoillaan. 80-vuotias on ottanut yhteyttä kaupungin virkamieheen. Monelle eri henkilölle asiansa kerrottuaan soittaja sai tyhjänpäiväisen vastauksen, ettei kaupunkikaan voi pakottaa ketään kaatamaan puita, mutta soittajalla on asiasta jo naapurille huomautettuaan oikeus katkoa omalta puoleltaan oksat ja juuret omalla kustannuksella. Tämä ei hänen ikäiseltään kuitenkaan ymmärrettävästi onnistu, ja sen kaupungin virkamieskin myönsi. Puun omistajalla on säädösten mukaan lisäksi oikeus vaatia vahingonkorvausta, jos naapuri vahingoittaa puuta tarpeettomasti. Haitan pitää olla merkittävä, että naapurin puiden oksiin ja juuriin voi käydä käsiksi.

Valvontatehtävään asetetut kaupungin virkamiehet olisikin lainsäädännön kautta saatava noudattamaan ja valvomaan asetettuja lakeja ja ohjeistamaan riitatilanteissa kumpaakin osapuolta täsmällisin toimeksiannoin. Koska rakennusvalvontaviranomaisen on velvoitettava kiinteistön haltijaa muuttamaan rakennusasioissakin toteutukset säännösten vaatimukset täyttäviksi, tämä pitää ulottaa velvoitteena lainsäädännön kautta myös rakennuksen ulkopuolisiin rakenteisiin ja raja-aitoihin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus säätää lain raja-aidan ja naapurin puolelle kasvavan puuston aiheuttamien haittojen poistamiseksi virkamiesten toimesta selkein säännöin?

Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2013

Anssi Joutsenlahti /ps

Perussuomalaisille kolme meppiä

Yle teetti Taloustutkimuksella ensimmäisen gallupkyselyn EU-vaalien kannatuksesta. Kuvaavaa oli kyllä se, että yli puolet haastatelluista ei vielä ilmoittanut kantaansa. Muutenkin EU-vaalit ovat olleet valitettavan laimeita, kahtena edelliskertana äänestysvilkkaus on jäänyt 40 prosentin tasolle.

Perussuomalaisten tärkeä kysymys onkin, miten saamme kannattajamme käymään vaaliuurnilla Silloin menestyksemme olisi todella uusi jytky, sen verran kyllästyneitä kansalaiset ovat maamme nykyiseen EU-politiikkaan velkamaiden tukemisineen. Kuitenkin jo nytkin tulokseksi saatiin 17 %, jolla tulisi nykyisen mepin paikan sijalle kolme paikkaa.

Samaan tulokseen yltäisivät myös tutkimuksen kärjessä olevat kokoomus 22,7 %:lla ja keskusta 21,7 %:lla. Demarit saisivat kaksi ja loput paikat menisivät vihreille ja vasemmistoliitolle.

Tietysti ehdokasasettelu myös ratkaisee vaalin tulosta. Perussuomalaisilla on jo listalla koko massa tunnettuja ehdokkaita: Jussi Halla-aho, Juha Väätäinen ja nykyinen meppi Sampo Terho. Myös monia muita kansanedustajia on ehdokaslistalla, joukossa myös lukuisia naiskansanedustajia, kuten ryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Odotamme vielä lisää koko maassa tunnettuja ehdokkaita, kärjessä ministerinäkin toiminut Toimi Kankaanniemi.

Timo Soinihan on asettanut päämääräksi tulla EU-vaaleissa suurimmaksi puolueeksi ja siihen on täydet mahdollisuudet hyvällä ehdokasasettelulla, kovalla jalkatyöllä ja totuudenmukaisella tiedottamisella EU-todellisuudesta. Vähemmän EU:ta, mutta parempaa EU:ta on hyvä vaalisloganimme.

Veteraanikansanedustajat kävivät talossa

Veteraanikansanedustajat eli entiset kansanedustajat pitivät tänään yli sadan hengen voimin syyskokoustaan täällä eduskunnassa, heille kaikille tutussa talossa. Niin pääministeri kuin Suomen Pankin pääjohtaja pitivät heille katsauksensa.

Ennen puhemiehen tarjoamaa iltapalaa veteraaniedustajat vierailivat myös omissa eduskuntaryhmissään. Meidän ryhmässä kävivät Mikko Vainio ja J.Juhani Kortesalmi sekä nuorempaa kaliiberia oleva Toimi Kankaanniemi, joka aivan vakavissaan harkitsee EU-vaaliehdokkuutta. Hänellä on täydet läpimenomahdollisuudet, siksi hän joutuukin pohtimaan asiaa läpikotaisin. Meppinä ei ole helppoa jatkuvine matkustamisineen. Juuri se on yksi painavimmista syistä siihen, ettei Raimo Vistbacka ole lähdössä leikkiin mukaan. Ja sen kyllä Raimolle suo. Vaikka ei sen puoleen, Toimi on tullut samana vuonna eduskuntaan kuin Rami eli vuonna 1987, jolloin itse jäin pois kahden kauden eli kahdeksan vuoden jälkeen. He ovat siis olleet edustajina kuusi kautta eli 24 vuotta. Minulla tuli sama 24 vuoden jakso poissaoloa eduskunnasta ja tämän kauden jälkeen täyttyy puolet Raimon ja Toimin pitkästä kaudesta eli kaksitoista ajast´aikaa.

 

Veteraanikansanedustajlla on omat oikeutensa täällä eduskunnassa. Jokainen saa taloon tullessaan nimellään varustetun rintalapun. Heidät valokuvattiin ja jatkossa nimilappu varustetaan valokuvalla. Talossa he saavat liikkua aivan vapaasti. He voivat myöskin käyttää vapaasti talon saunaa, jonne muutoin pääsevät vain kansanedustajat ja talon virkailijat. Kerran kansanedustaja, aina kansanedustajan etuja, se on ihan hyvä niin. Loppujen lopuksi kautta aikojen valittuja kansanedustajia on sittenkin aina hyvin rajallinen määrä elävien kirjoissa.

 

 

Merellinen Merikarvia

Ei päivää ilman tapahtumaa, vaikka taas on ollut kansanedustajan "vapaa viikonloppu". Lauantaina oli jo aiemmin mainittu Mehiläistuottajien seminaari, sunnuntaina Herättäjän-päivä Kihniössä ja tänään kansanedustajien tutustumiskäynti Merikarvialla. Tosin vain kolme oli saapunut paikalle koko ajaksi ja neljäs oli mukana osan aikaa. Mutta silti voin yhtyä Tapio Rautavaaran lauluun "Päivääkään en vaihtaisi pois". Itseähän olen pyrkinyt ja siis myös päässyt kansanedustajaksi 24 välivuoden jälkeen. Edustajana saa tutustua myös mitä erilaisimpiin asioihin ja ihmisiin ja nähdä elämämme ja yhteiskuntamme moninaisen kirjon.

Merikarvialla näytettiin ylpeänä - ja syystä – vastavalmistunutta, pienen kunnan voimannäytettä, uutta jäähallia. Aluksi saimme olla kertomassa kansanedustajan kuulumisia kahdessa päivänavauksessa, ensin ala-asteen 200 oppilaalle ja sitten lukiolaisille, jotka ovat tekemässä retken Helsinkiin ja käyvät silloin myös eduskunnassa.

Merikarvian kunnan kuulumiset olivat muutenkin voittopuolisesti myönteisiä, talousarviot ovat ihme kyllä olleet nykyisenä vaikeana aikana voitollisia ja puskuria on kertynyt rahastoihin miljoonia vaikka kunnassa on vain 3.300 asukasta.

Merellisessä Merikarviassa on osattu käyttää hyödyksi ainutlaatuinen sijainti ja siten houkutella turisteja Krookan satamalla, Ouran saaristolla ja Kasalan kalasatamalla. Kuulimme lohikalastuksen nykytilanteesta, meren ja joen matkailun kehittämisen yhteishankkeesta sekä yli 300.000 euroa EU-rahoitusta saaneesta kalastusmatkailun kehittämishankkeesta.

Eipä ihme, ettei Merikarviaa koske mikään kuntaliitoksiin velvoittava kriteeri, siellä on yhtenäinen työssäkäyntialue, kuntatalous on kunnossa ja yhdyskuntarakenne on riittävän keskittynyt. Merikarvialla selvitään ja myös halutaan pysyä itsenäisinä.

 

Niinisalon sotilassoittokunnan jatkamisesta

Kirjallinen kysymys puolustusministeri Haglundille

Niinisalon sotilassoittokunnan toiminnan jatkaminen

Eduskunnan puhemiehelle
 

Yksi puolustusvoimauudistuksen yhteydessä alas ajettava on Niinisalon sotilassoittokunta varuskuntakaupungissa Kankaanpäässä. Puolustusvoimauudistusta perusteltiin saavutettavilla säästöillä seitsemän sotilassoittokunnan kohdalla huolimatta niiden ansiokkaasta esiintymisestä omien alueidensa monissa tilaisuuksissa ja usein alueensa ainoina ammattimaisia soittokuntina ja orkestereina sekä kansamme maanpuolustustahdon ylläpitäjinä.
 

Ministerin antaman vastauksen mukaan saavutettavat säästöt eivät ulotu soittokuntaväen radikaalilla vähentämisellä kuitenkaan esim. tilamenoihin. Sotilassoittokunnille on myös rakennettava uusia tiloja yksiköiden suurentuessa. Tästäkin koituu lisää kuluja, kun vanhat, pieniä yksiköitä hyvin palvelleet soittokuntatilat jäävät samanaikaisesti tyhjilleen. Nyt perustettavat suuret soittoyksiköt voivat tarpeen mukaan jakaantua pienempiin kokonaisuuksiin. Aiemmin pienet soittokunnat saattoivat järjestää yhteissoittoja, mutta vain tarpeen mukaan isommalla, kalliimmalla kokoonpanolla. Niinpä ministerikin toteaa, että lakkautettavien sotilassoittokuntien toiminnallista vajetta ei määrällisesti kyetä täysimääräisesti paikkaamaan. Myös toiminnan uudelleenjärjestelystä koituu kustannuksia, kuten ministeri vastauksessaan toteaa. Luvatut säästöt alkavat siltä osin toteutua vasta aikaisintaan vuonna 2014.
 

Koska Niinisalon sotilassoittokunta pystyy vain 15 hengen miehityksellä soittamaan täysipainoista sotilas- ja muutakin musiikkia ja se sijaitsee varuskuntakaupungissa, josta käsin sen arvokas toiminta voisi jatkua ennallaan Satakunnassa ja muuallakin täysipainoisesti, sen säilyttäminen sotilassoittoyksikkönä olisi hyvin perusteltua.
 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
 

Mitä hallitus aikoo tehdä Niinisalon sotilassoittokunnan toiminnan säilyttämiseksi ennallaan?

Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013

Anssi Joutsenlahti /ps
Kimmo Kivelä /ps
Jussi Niinistö /ps
Pietari Jääskeläinen /ps
Ville Vähämäki /ps
Ari Jalonen /ps
Kauko Tuupainen /ps
Martti Mölsä /ps
Juho Eerola /ps
Anne Louhelainen /ps
James Hirvisaari /ps
Arja Juvonen /ps
Laila Koskela /ps
Mika Niikko /ps
Ritva Elomaa /ps
Pentti Kettunen /ps
Lea Mäkipää /ps

Valtatien 8 ja seututien 270 risteysalueen parantaminen Merikarvian Tuorilassa

Kirjallinen kysymys liikenneministeri Merja Kyllöselle

Eduskunnan puhemiehelle
 

Merikarvian teollisuustaajama, Tuorila, on valtatien 8 varrella 45 kilometriä Porista Vaasan suuntaan. Merikarvialle sekä Siikaisiin suuntautuvan liikenteen solmukohta on alueen yritysten, kunnan laajentuvan teollisuusalueen ja Merikievarin viihdekeskuksen vuoksi vilkasliikenteinen. Merikarvialla sijaitsevan sahan vuoksi tieosuudella kulkee päivittäin myös kymmeniä rekkoja. Valtatie 8 on kaiken kaikkiaan merkittävä tieväylä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.
 

Merikarvian kunta on vuonna 2009 laatinut esiselvityksen Tuorilan risteysalueen parantamiseksi kiertoliittymän avulla. Risteysalueella erityisesti viime vuosina tapahtuneiden onnettomuuksien vuoksi selvitys tähtää turvallisuuden lisäämiseen ja liikenneolojen kehittämiseen. Tehdyn selvityksen mukaan kiertoliittymä olisi joustava, turvallinen ja kustannuksiltaan edullinen toteuttaa. Kiertoliittymän avulla voitaisiin yhdistää merkittävän valtatien ja paikallisen liikenteen erityistarpeet, ja se parantaisi myös kevyen liikenteen turvallisuutta risteysalueella sekä helpottaisi tiellä liikkujien pääsyä valtatien 8 liikennevirtaan. Tämä on erityinen helpotus raskaalle liikenteelle, jonka taukopaikka on alueella sijaitseva huoltoasema.
 

Merikarvian kunnan ja paikkakunnan yritysten lisäksi myös Siikaisten kunta on halunnut puoltaa kiertoliittymän rakentamista. Kiertoliittymä on risteysalueen teiden porrastusta edullisempi vaihtoehto, ja Merikarvian kunta on halukas myös taloudellisesti osallistumaan tämän vaihtoehdon mahdollisimman nopeaan toteuttamiseen.
 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
 

Mitä hallitus aikoo tehdä Tuorilan risteysalueen parantamiseksi ja sen liikenneturvallisuuden lisäämiseksi Merikarvian kunnassa?

Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013

 

Anssi Joutsenlahti /ps
Kimmo Kivelä /ps
Pietari Jääskeläinen /ps
Ville Vähämäki /ps
Ari Jalonen /ps
Kauko Tuupainen /ps
Martti Mölsä /ps
Juho Eerola /ps
Arja Juvonen /ps
Laila Koskela /ps
Mika Niikko /ps
Ritva Elomaa /ps
Lea Mäkipää /ps
Vesa-Matti Saarakkala /ps
Anne Louhelainen /ps

Ei kai soppa kiehu yli laitojen

Lähetin päivän pääkirjoituksen johdosta oheisen vastineen Satakunnan Kansan päätoimittajalle, joka lupasi julkaista sen. Soppa näyttää käyvän kuumana, ja aika sopan ovatkin vanhat puolueet keittäneet itselleen.

-------- Alkuperäinen viesti / Orig.Msg. --------

Aihe:	Kyllä kuuluu kummia (kommentti 9.1. pääkirjoitukseen)
Päiväys:	Wed, 09 Jan 2013 10:55:00 +0200
Lähettäjä:	Anssi Joutsenlahti
Vastaanottaja:	petri.hakala@satakunnankansa.fi

SK:n pääkirjoituksessa pohdittiin perussuomalaisten vastuunkantoa ja 
todettiin Kankaanpäästä kuuluvan kummia. Niin meistäkin Kankaanpään 
perussuomalaisista koko vastuun  ja luottamuspaikkojen jako oli 
vähintäin ihmeellistä. Meidät suurimman puolueen ja ainoan 
valtuustopaikkoja lisänneen, ja voisipa jopa sanoa Kankaanpään historian 
suurimman vaalivoittajan - neljä vuotta sitten valtuustopaikkoja ei 
ollut ainoatakaan, edellisvaaleissa  saimme viisi ja nyt on yksitoista - 
tahtoa ei pienimmässäkään määrin haluttu kuunnella. Eikä toivomuksemme 
olleet kohtuuttomia eli valtuuston puheenjohtajuus ja yhden neljästä 
suuresta lautakunnasta eli sivistyslautakunnan puheenjohtajuus. Ei 
puhettakaan, että kumpaakaan olisi annettu meille. Olimme jopa valmiit 
jakamaan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajuudet 2-2 -vuosiksi, ei 
sekää ottanut tulta, ei myöskään se, että sivistyslautakunnan 
puheenjohtajuuden saatuamme olisimme olleet valmiit ottamaan myös 
hallituksen puheenjohtajuuden.
Ja näin on päädytty viiden valtuutetun kokoomuksen saavan tämän 
kouluasioistakin päättävän sivistyslautakunnan,  ja meille juuri 
kyläkoulujen elinvoimaisuus on kynnyskysymys.

Näin ylitsemme käveltiin mennen tullen eikä äänestäjien vaaleissa 
osoittamaa muutostahtoa haluttu kunnioittaa. Vastuuta kannamme ja 
samalla ihmettelemme, miksei keskusta ota hallituksen puheenjohtajuutta, 
jos vastuun kantaminen on yksin siitä kiinni.

Mitä tulee perussuomalaisten vastuunkantamiseen yleensä ja tekojemme 
vähättelemiseen, pitäisi kaikille olla päivänselvää, miksi emme voineet 
mennä hallitukseen. EU:n kriisimaiden tukipolitiikkaan emme saaneet 
muutosta ja siksi emme äänestäjämme pettäen ja takkimme kääntäen voineet 
lähteä hallitukseen sen nykyisellä ohjelmalla. Mitä tulee jatkoon, 
olemme aina valmiit hallitusvastuuseen, kun sovitaan maamme etua ja myös 
heikompiosaisista kansalaisistamme vastuuta kantavasta ohjelmasta.

Anssi Joutsenlahti
Kankaanpään perussuomalaisten valtuustoryhmän pj.

Jk. En itse ole hamuamassa mitään näistä kaupungin luottamuspaikoista, 
nyt tarvitaan tuoretta voimaa ja sitä meillä on, vain kolme edellisen 

valtuuston jäsentä ja siis kahdeksan uutta!