Mitä mielikuvaa Satakunnan Kansa ajaa

Täytyy tosiaan kysyä, onko maakuntamme ykköslehden uutisointi tarkoitushakuista vai pelkästään sattumaa. Tämänpäiväisestä lehdestä nousee tämä kysymyksenasettelu.

Tämän päivän Satakunnan Kansan etusivulla otsikko: "Joutsenlahti käräjille helmikuussa". Viittaus sivulle 3, jossa on 3 edelleen kahden palstan lihava otsikko kolmella rivillä: "Joutsenlahti käräjille runsaan viikon päästä". Vasta jutusta käy ilmi asian koskevan Ulvilan murhan ex-tutkimusjohtaja JUHA Joutsenlahtea. Luulen aika monen satakuntalaisen tuntevan ja mieltävän Joutsenlahden kyllä myös eduskunnan varapuhemieheksi. Ehkä Juhan ja Anssin voisi siis heti kättelyssä erottaa etunimellä, vaikka juoksumiehiä olemmekin molemmat. Tosin Juha ei enää ole sitä painonnoususta päätellen, päinvastoin kuin allekirjoittanut. Eikä tämä otsikointi ko. lehdessä ole mitään uutta, pikemminkin jo tavaksi tullutta. Yritetäänkö tälläkin tavalla painaa ja lyödä alas tarkoitushakuisesti  perussuomalaisuutta, joka viime eduskuntavaaleissa nousi kohisten myös Satakunnassa.

Vertailun vuoksi Helsingin Sanomat kertoo samasta asiasta, jossa Juha Joutsenlahden valitus Korkeimpaan oikeuteen on hylätty ja hän joutuu vastaamaan tutkimusmenetelmistään mainitussa murhajutussa Satakunnan käräjäoikeudessa 3. päivänä helmikuuta, mutta  Hesarissa otsikoksi on laitettu neutraalimmin: "Ulvilan ex-tutkinnanjohtaja oikeuteen".

Enpä paljon ole ollut käräjillä kuin korkeintaan joskus todistajana. Kerran jouduttuani valtatiellä kolariin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, kun tanssipaikalta tulleet ajoivat kylkeeni. Sain silloinkin vapauttavan tuomion. Koko oikeuskäsittely jäi tosin vähän epäselväksi, koska olin paikalla yksin ilman asianajajaa ja juttu käsiteltiin täysin toisella kotimaisella kiellä, jonka opiskelu kouluaikana ei tuntunut mielekkäältä. Jäinhän 4. luokalla jopa pelkästä ruotsin nelosesta luokalleni keskiarvon ollessa lähellä kahdeksaa. Mutta  oikeustapaushan oli siis selvä!

Siksi muuten, asiasta toiseen siirtyäkseni, kansalaisaloite ruotsinkielen muuttamisesta vapaaehtoisesti opiskeltavaksi on täysin aiheellista. Opiskelenkin parhaillaan ihan oma-aloitteisesti ruotsin kieltä.

Lisäys:
Tästä jutusta tämän tiistaipäivän SK:n yleisönosastossa aika hyvä huomio: Kun lehti kirjoittaa Juha Joutsenlahdesta, ei vahingossakaan mainita, että hän on kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja oli viime eduskuntavaaleissa kokoomuksen ehdokkaana. Annas olla, jos perussuomalainen olis samassa asemassa, jo otsakkeessa suurin kirjaimin leviteltäisiin puoluekantaa.

Itsenäisyyden askelia

150 vuotta sitten, vuonna 1863 otettiin maamme historiassa merkittäviä edistysaskeleita. Keisari Aleksanteri II antoi sekä valtiopäivä- että kieliasetuksen, jotka molemmat antoivat voimakkaan sysäyksen matkalla kohti itsenäistä valtiota. Monet ovat jopa sitä mieltä, että Ruotsinvallan alaisina emme olisi saaneet aikaan tällaista kehitystä.

Saimme käydä Turun yliopistossa Tauno Nurmela -salissa järjestetyssä Itsenäisyyden askelia -seminaarissa kansanedustaja Seppo Kääriäisen kanssa. Seppo toimi tilaisuuden yhtenä ansiokkaana alustajana. Valtiopäiväosissa puhuivat myös professori Timo Soikkanen ja dosentti Vesa Vares. Ohjelman kieliasetusta koskettelevaan osaan emme enää ehtineet osallistua kiiruhtaessamme takaisin eduskuntatyöhön. Siinäkin olisi ollut mielenkiintoinen aihe, kahden professorin luento ja vuonna 2013 valmistunut kirjailija Jaakko Juteinista tehty dokumenttielokuva.

Pakkoruotsista

Sain vastattavakseni kolme kysymystä ajankohtaisista pakkoruotsi-kansalaisaloitteen nostattamista asioista. Kysymykset ja vastaukseni oheisena, var så god:

Tarvitaanko ruotsin kieli Suomen virallisena kielenä? Miksi tarvitaan / miksi ei tarvita?

Perustuslaki turvaa maamme kaksikielisyyden ja molempien kieliryhmiemme sivistykselliset ja yhteiskunnalliset tarpeet, mutta siinä ei suinkaan sanota, että jokaisen suomenkielisen tulee opiskella ruotsin kieltä. Tämä kaksikielisyys saa jatkua, onhan maillamme pitkät historialliset yhteiset juuret.

Pitääkö kouluissa opettaa niin sanottua ”pakkoruotsia”? Miksi / miksi ei ja mikä vaihtoehdoksi, jos ei tarvita?

Eduskuntaan on juuri saatu kansalaisaloite (50.000 allekirjoittajaa), jossa ehdotetaan ruotsin kieltä valinnaiseksi eli opiskelija saisi itse valita haluamansa ensimmäisen vieraan kielen. Nythän ruotsi on pakollinen kaikilla kouluasteilla, jota se on ollut vasta 1960-luvun lopulta lähtien opetusministeri Virolaisen esityksestä. Maamme väestöstä on alle 5 % ruotsinkielisiä, joten senkään takia ei sen kielen opetus ole tärkeä. Monella muulla kielellä on on paljon suurempi merkitys, ensisijassa tietysti englannilla, mutta myös maamme itäosissa venäjän kielen osaaminen avaisi mahdollisuuksia. Siksi pitäisi saada  vapaasti valita ensimmäinen vieras kieli. Näin kielen opiskelukin tehostuisi, kun ei enää olisi pakollista kieltä. Näin myös ruotsin kielen osalta, jota varmasti edelleenkin moni lukisi.

Pitääkö kunnan tarjota kaikki palvelut myös ruotsin kielellä? Miksi / miksi ei?

Virkakelpoisuusvaatimuksia tulisi myös muuttaa, sillä monessa valtionkin virastossa riittäisi, kun siellä olisi muutama ruotsinkielentaitoinen eikä sitä vaatimusta olisi asetettava kaikille virkailijoille. Puhtaasti suomenkielisillä alueilla ei ruotsin kieltä juurikaan tarvita. En usko, että Kankaanpäässäkään virastoissamme asioi ketään pelkästään ruotsinkielentaitoista.