Täytyy tosiaan kysyä, onko maakuntamme ykköslehden uutisointi tarkoitushakuista vai pelkästään sattumaa. Tämänpäiväisestä lehdestä nousee tämä kysymyksenasettelu.
Tämän päivän Satakunnan Kansan etusivulla otsikko: "Joutsenlahti käräjille helmikuussa". Viittaus sivulle 3, jossa on 3 edelleen kahden palstan lihava otsikko kolmella rivillä: "Joutsenlahti käräjille runsaan viikon päästä". Vasta jutusta käy ilmi asian koskevan Ulvilan murhan ex-tutkimusjohtaja JUHA Joutsenlahtea. Luulen aika monen satakuntalaisen tuntevan ja mieltävän Joutsenlahden kyllä myös eduskunnan varapuhemieheksi. Ehkä Juhan ja Anssin voisi siis heti kättelyssä erottaa etunimellä, vaikka juoksumiehiä olemmekin molemmat. Tosin Juha ei enää ole sitä painonnoususta päätellen, päinvastoin kuin allekirjoittanut. Eikä tämä otsikointi ko. lehdessä ole mitään uutta, pikemminkin jo tavaksi tullutta. Yritetäänkö tälläkin tavalla painaa ja lyödä alas tarkoitushakuisesti perussuomalaisuutta, joka viime eduskuntavaaleissa nousi kohisten myös Satakunnassa.
Vertailun vuoksi Helsingin Sanomat kertoo samasta asiasta, jossa Juha Joutsenlahden valitus Korkeimpaan oikeuteen on hylätty ja hän joutuu vastaamaan tutkimusmenetelmistään mainitussa murhajutussa Satakunnan käräjäoikeudessa 3. päivänä helmikuuta, mutta Hesarissa otsikoksi on laitettu neutraalimmin: "Ulvilan ex-tutkinnanjohtaja oikeuteen".
Enpä paljon ole ollut käräjillä kuin korkeintaan joskus todistajana. Kerran jouduttuani valtatiellä kolariin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, kun tanssipaikalta tulleet ajoivat kylkeeni. Sain silloinkin vapauttavan tuomion. Koko oikeuskäsittely jäi tosin vähän epäselväksi, koska olin paikalla yksin ilman asianajajaa ja juttu käsiteltiin täysin toisella kotimaisella kiellä, jonka opiskelu kouluaikana ei tuntunut mielekkäältä. Jäinhän 4. luokalla jopa pelkästä ruotsin nelosesta luokalleni keskiarvon ollessa lähellä kahdeksaa. Mutta oikeustapaushan oli siis selvä!
Siksi muuten, asiasta toiseen siirtyäkseni, kansalaisaloite ruotsinkielen muuttamisesta vapaaehtoisesti opiskeltavaksi on täysin aiheellista. Opiskelenkin parhaillaan ihan oma-aloitteisesti ruotsin kieltä.
Lisäys:
Tästä jutusta tämän tiistaipäivän SK:n yleisönosastossa aika hyvä huomio: Kun lehti kirjoittaa Juha Joutsenlahdesta, ei vahingossakaan mainita, että hän on kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja oli viime eduskuntavaaleissa kokoomuksen ehdokkaana. Annas olla, jos perussuomalainen olis samassa asemassa, jo otsakkeessa suurin kirjaimin leviteltäisiin puoluekantaa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruotsin kieli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruotsin kieli. Näytä kaikki tekstit
lauantai 25. tammikuuta 2014
keskiviikko 13. marraskuuta 2013
Keskiviikon antia
Kiinan kansankongressin lakivaliokunnan vieraat olivat tutustumassa eduskuntamme vastaavaan valiokuntaan ja sain olla vastaanottamassa heidät eduskunnan puolesta. Seurueeseen kuuluivat mm. rouva Ma Wenin ja herra Chen Chenin sekä suurlähettiläs Huang Xiangin. Lahjaksi sain parimetriselle pahville tehdyn maalausjäljennöksen alkuperältään arvokkaasta taulusta Pekingistä, sen vanhalta ajalta. Kiinan kanssa suhteemme ovat olleet kunnossa jo 60 vuotta, vuodesta 1953 lähtien, jolloin ensimmäinen suomalaisvaltuuskunta vieraili Kiinassa Sylvi Kekkosen johdolla.
Mutta keskiviikkopäivään mahtui paljon muutakin yhtä mielenkiintoista.
Aamulla heti kello 8 alkoi lähiruokaseminaari aamupuurolla monine asiaa valottavine esitelmineen. Erityisesti jäi kullekin tehtäväksi selvittää omalla paikkakunnallaan, onko siellä laadittu jo oma lähiruokastrategia. Apua sen tekemiseen on saatavissa EkoCentrian hankintaoppaasta. Myös selvitettiin HYVÄÄ SUOMESTA JOUTSENMERKIN alkua ja käyttöoikeutta. Yhä useampi tuote myydään tällä merkillä ja kuluttajat ovat ottaneet sen ostospäätöstensä perustaksi laadun takaajana. Olin vähällä jäädä pois laajasta tuote-esittelystä, mutta kiirehtiessäni juuri Kiina-kohteliaisuuskäynnin jälkeen nauttimaan lähiruokaseminaarissa mainostettua ruokalan kermaista siikakeittoa kuulin vasta tästä mahdollisuudesta ja puhemiesneuvoston jälkeen ehdin vielä pistäytymässä ennen täysistunnon alkua tässä lähiruokaesittelyssä, jonka toivottiin saatavan jokavuotiseksi puutarhatuotemarkkinoiden tapaan.
Eduskunnan Pertti Salolaisen johtaman ympäristö- ja luontoryhmän vuosikokous pidettiin myös, mutta alan järjestöjen palaverissa en enää kokouksen jälkeen voinut olla, koska oli kiirehdittävä johtamaan puhetta istuntoon kello 15.45, jonka sitten sain päättää puolentoista tunnin kuluttua. Juuri sopivasti vastaaottaakseni vieraakseni tuleet saman perheenm, mutta kolmen eri sukupolven jäsenet, nuorimman ollessa aivan sylivauva. Näin jouduin jäämään pois ryhmämme SAK:n tapaamisesta Hakaniemenrannassa. Kaikkeen ei voi millään ehtiä ja meillä edustajilla on tätä vientiä ja tapahtumia - välistä tuntuu - aivan liian kanssa.
Mahtui päivään vielä ruotsin tunti, saunassa käynti tukanpesuineen ennen illalla tapahtunutta liian pitkäksi venyneen tukan leikkausta. Paljon muuta ei enää voi päivältä vaatia - vai kuinka?
Mutta keskiviikkopäivään mahtui paljon muutakin yhtä mielenkiintoista.
Aamulla heti kello 8 alkoi lähiruokaseminaari aamupuurolla monine asiaa valottavine esitelmineen. Erityisesti jäi kullekin tehtäväksi selvittää omalla paikkakunnallaan, onko siellä laadittu jo oma lähiruokastrategia. Apua sen tekemiseen on saatavissa EkoCentrian hankintaoppaasta. Myös selvitettiin HYVÄÄ SUOMESTA JOUTSENMERKIN alkua ja käyttöoikeutta. Yhä useampi tuote myydään tällä merkillä ja kuluttajat ovat ottaneet sen ostospäätöstensä perustaksi laadun takaajana. Olin vähällä jäädä pois laajasta tuote-esittelystä, mutta kiirehtiessäni juuri Kiina-kohteliaisuuskäynnin jälkeen nauttimaan lähiruokaseminaarissa mainostettua ruokalan kermaista siikakeittoa kuulin vasta tästä mahdollisuudesta ja puhemiesneuvoston jälkeen ehdin vielä pistäytymässä ennen täysistunnon alkua tässä lähiruokaesittelyssä, jonka toivottiin saatavan jokavuotiseksi puutarhatuotemarkkinoiden tapaan.
Eduskunnan Pertti Salolaisen johtaman ympäristö- ja luontoryhmän vuosikokous pidettiin myös, mutta alan järjestöjen palaverissa en enää kokouksen jälkeen voinut olla, koska oli kiirehdittävä johtamaan puhetta istuntoon kello 15.45, jonka sitten sain päättää puolentoista tunnin kuluttua. Juuri sopivasti vastaaottaakseni vieraakseni tuleet saman perheenm, mutta kolmen eri sukupolven jäsenet, nuorimman ollessa aivan sylivauva. Näin jouduin jäämään pois ryhmämme SAK:n tapaamisesta Hakaniemenrannassa. Kaikkeen ei voi millään ehtiä ja meillä edustajilla on tätä vientiä ja tapahtumia - välistä tuntuu - aivan liian kanssa.
Mahtui päivään vielä ruotsin tunti, saunassa käynti tukanpesuineen ennen illalla tapahtunutta liian pitkäksi venyneen tukan leikkausta. Paljon muuta ei enää voi päivältä vaatia - vai kuinka?
lauantai 31. elokuuta 2013
Pakkoruotsista
Sain vastattavakseni kolme kysymystä ajankohtaisista pakkoruotsi-kansalaisaloitteen nostattamista asioista. Kysymykset ja vastaukseni oheisena, var så god:
Tarvitaanko ruotsin kieli Suomen virallisena kielenä? Miksi tarvitaan / miksi ei tarvita?
Perustuslaki turvaa maamme kaksikielisyyden ja molempien kieliryhmiemme sivistykselliset ja yhteiskunnalliset tarpeet, mutta siinä ei suinkaan sanota, että jokaisen suomenkielisen tulee opiskella ruotsin kieltä. Tämä kaksikielisyys saa jatkua, onhan maillamme pitkät historialliset yhteiset juuret.
Pitääkö kouluissa opettaa niin sanottua ”pakkoruotsia”? Miksi / miksi ei ja mikä vaihtoehdoksi, jos ei tarvita?
Eduskuntaan on juuri saatu kansalaisaloite (50.000 allekirjoittajaa), jossa ehdotetaan ruotsin kieltä valinnaiseksi eli opiskelija saisi itse valita haluamansa ensimmäisen vieraan kielen. Nythän ruotsi on pakollinen kaikilla kouluasteilla, jota se on ollut vasta 1960-luvun lopulta lähtien opetusministeri Virolaisen esityksestä. Maamme väestöstä on alle 5 % ruotsinkielisiä, joten senkään takia ei sen kielen opetus ole tärkeä. Monella muulla kielellä on on paljon suurempi merkitys, ensisijassa tietysti englannilla, mutta myös maamme itäosissa venäjän kielen osaaminen avaisi mahdollisuuksia. Siksi pitäisi saada vapaasti valita ensimmäinen vieras kieli. Näin kielen opiskelukin tehostuisi, kun ei enää olisi pakollista kieltä. Näin myös ruotsin kielen osalta, jota varmasti edelleenkin moni lukisi.
Pitääkö kunnan tarjota kaikki palvelut myös ruotsin kielellä? Miksi / miksi ei?
Virkakelpoisuusvaatimuksia tulisi myös muuttaa, sillä monessa valtionkin virastossa riittäisi, kun siellä olisi muutama ruotsinkielentaitoinen eikä sitä vaatimusta olisi asetettava kaikille virkailijoille. Puhtaasti suomenkielisillä alueilla ei ruotsin kieltä juurikaan tarvita. En usko, että Kankaanpäässäkään virastoissamme asioi ketään pelkästään ruotsinkielentaitoista.
Tarvitaanko ruotsin kieli Suomen virallisena kielenä? Miksi tarvitaan / miksi ei tarvita?
Perustuslaki turvaa maamme kaksikielisyyden ja molempien kieliryhmiemme sivistykselliset ja yhteiskunnalliset tarpeet, mutta siinä ei suinkaan sanota, että jokaisen suomenkielisen tulee opiskella ruotsin kieltä. Tämä kaksikielisyys saa jatkua, onhan maillamme pitkät historialliset yhteiset juuret.
Pitääkö kouluissa opettaa niin sanottua ”pakkoruotsia”? Miksi / miksi ei ja mikä vaihtoehdoksi, jos ei tarvita?
Eduskuntaan on juuri saatu kansalaisaloite (50.000 allekirjoittajaa), jossa ehdotetaan ruotsin kieltä valinnaiseksi eli opiskelija saisi itse valita haluamansa ensimmäisen vieraan kielen. Nythän ruotsi on pakollinen kaikilla kouluasteilla, jota se on ollut vasta 1960-luvun lopulta lähtien opetusministeri Virolaisen esityksestä. Maamme väestöstä on alle 5 % ruotsinkielisiä, joten senkään takia ei sen kielen opetus ole tärkeä. Monella muulla kielellä on on paljon suurempi merkitys, ensisijassa tietysti englannilla, mutta myös maamme itäosissa venäjän kielen osaaminen avaisi mahdollisuuksia. Siksi pitäisi saada vapaasti valita ensimmäinen vieras kieli. Näin kielen opiskelukin tehostuisi, kun ei enää olisi pakollista kieltä. Näin myös ruotsin kielen osalta, jota varmasti edelleenkin moni lukisi.
Pitääkö kunnan tarjota kaikki palvelut myös ruotsin kielellä? Miksi / miksi ei?
Virkakelpoisuusvaatimuksia tulisi myös muuttaa, sillä monessa valtionkin virastossa riittäisi, kun siellä olisi muutama ruotsinkielentaitoinen eikä sitä vaatimusta olisi asetettava kaikille virkailijoille. Puhtaasti suomenkielisillä alueilla ei ruotsin kieltä juurikaan tarvita. En usko, että Kankaanpäässäkään virastoissamme asioi ketään pelkästään ruotsinkielentaitoista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)